Jarkon oma blogi

Haittaverot ovat hyvä asia

Haittavero eli Pigoun vero kehittäjänsä Arthur Pigoun mukaan on markkinatoiminnan aiheuttaman ulkoishaitan vähentämiseksi asetettu vero. Ulkoishaitat kohdistuvat usein ympäristöön tai terveyteen. Haittavero voidaan esimerkiksi asettaa saastuttavalle tuotannolle, jotta tuottajalla olisi kannuste vähentää saastuttamista ja kuluttajalla välttää haittaa aiheuttavien tuotteiden ostamista.

Wikipedia

Meillä on jonkin verran haittaveroja, esimerkiksi tupakkaa, alkoholia sekä liikennettä verotetaan normaalia enemmän pääasiassa niiden haitallisuuden perusteella. Haluaisin kuitenkin reilusti lisää haittaveroja, esimerkiksi saastuttamiseen ja markkinointiin.

Eritoten saastuttamisen kohdalla epäoikeudenmukaisuus ja haittaverottamisen edut ovat helposti perusteltavissa. Kuten Stam1na asian ilmaisi ”Niin kauan kuin saastuttaminen on maksutonta, kaupan ulkopuolinen osapuoli maksaa laskun.”:

Kun hiilivoimala tuottaa sähköä jonka se myy kuluttajalle, saa sähkön ostaja halpaa sähköä, ja hiilivoimalan omistaja tuottoa. Kuitenkin koska hiilivoima on mielettömän haitallista ilmastolle, ympäristölle ja ihmisille, koituu tästä kuitenkin lasku jonka maksavat osapuolet jotka eivät välttämättä missään tekemisissä kyseisen sähkökaupan kanssa. Ilmastoon vapautuu hiilidioksidia, joka lämmittää ilmastoa ja tekee esimerkiksi osansa tiettyjen alueiden muuttumisesta elinkelvottomaksi (jotka voivat sijaita kymmenien tuhansien kilometrien päässä hiilivoimalasta). Ilmanlaatu heikkenee voimalan läheisyydessä, joka johtaa lähialueella olevien ihmisten kohoneeseen riskiin sairastua. Ja niin edelleen.

Täten olisi vähintäänkin reilua, että näitä haittoja ja niiden ehkäisyä/korjausta rahoitettaisiin nimenomaan haittaveroilla. Mitä haitallisempaa toimintasi on ympäristölle ja muille ihmisille, sitä enemmän joudut maksamaan toiminnastasi veroa. Jos taas pystyt vaikka tuottamaan sähköä ilman että siitä aiheutuu haittaa muille ihmisille tai ympäristölle, saat kilpailuedun haitallisiin vaihtoehtoihin nähden.

Haittaverojen kritiikki

Haittaverojen teoria on kaunis ja oikeudenmukainen. Epäilijöitä haittaverotuksen laajemmalle käytölle kuitenkin myös näkyy. Kritiikissä yleistä onkin pelätä kokonaisveroasteen nousua, tai pelätä kulutuksen tai tuotannon siirtymistä sinne, missä vastaavia veroja ei peritä. Kritiikki liittyy siis enemmän toteutukseen, kuin ajatukseen haittaveroista.

Verotusta ei tule korottaa, vaan muuttaa erilaiseksi

Itse välttäisin kokonaisverotuksen nousua normaalille kuluttajalle tekemällä haittaverotuksen veropohjasta laajan, eli siis verottamalla laajasti erilaista haitallista toimintaa mielellään tuotantovaiheessa. Verottaa pitäisi paitsi tehtaiden piipuista tulevia päästöjä, mutta myös esimerkiksi kaivosyhtiöitä ympäristön pilaamisesta, sitä kovemmin mitä pahemmin he rikkovat ympäristöluvissa määriteltyjä päästörajoja.

Kaikkien verojen ei tarvitse olla suuruusluokaltaa kovin isoja. Itse ääniyliherkkänä kokisin meluveron edistysaskeleeksi, ei vain lentoliikenteelle, vaan myös esimerkiksi ihan ajoneuvoille määriteltävien meluluokkien mukaan. Ei nuo kaksitahtimopojen kiihdytysajot kymmeneltä illalla omalla kadulla, tai neljän litran katuautojen kiihdytysten ja kuminpolton äänet ainakaan minun elämänlaatua paranna, vaan päinvastoin. Kivaa se voi olla meluhäirikölle, mutta tälläisia harrastavat voisivat jatkossa varautua kompensoimaan muille aiheuttamaansa haittaa suhteellisen pienen lisäveron muodossa. Tälläisen meluveron suuruus voisi olla äänekkäille kaksitahtimopoille vaikka 20€ vuodessa, ja lentoliikenteelle voisi olla suihkulentokoneille vaikka muutaman euron per matkustaja luokkaa.

Vastaavasti sitten kun haittaveroja lisätään, tulee ihmisten muuta veroastetta laskea. Minusta oleellisinta olisi laskea työn verotusta, sillä työn korkea verottaminen on tehty alunperin sen helppouden vuoksi, ja aikana jolloin työlle oli erittäin suuri kysyntä. Nyt automaation myötä kysyntä on heikentynyt, ja meille on pesiytynyt ongelmaa kroonisesta työttömyydestä. On täysin järjetöntä verottaa työn tekemistä ja teettämistä erittäin korkeasti, kun kuitenkin tällä työvoimalla joka ei onnistu nykyisin löytämään työpaikkaa olisi paljonkin käyttöä taloudessamme. Lisäksi uusien verojen luominen on teknisesti helpompaa kuin koskaan, kiitos automaation ja sähköisen asioinnin.

Pienennetään siis työn verottamista, joka johtaa positiiviseen kierteeseen taloudessa, ja samalla lisätään haittaveroja joka turvaa valtion talouden ja ohjaa yhteiskuntaa kohti tuotantoa ja kuluttamista joka tukee nykyistä paremmin ihmisten ja ympäristön hyvinvointia.

On otettava käyttöön myös haittatullit

Toinen yleinen kritiikki on, että jos luomme vahvat haittaverot kotimaiselle tuotannossa, siirtyy tuotanto sikäli kuin se voi muualle. Tämä on totta, ja tavallaan tämä on tarina mikä on jo toteutunut viimeisen 30 vuoden aikana. Kulutushyödykkeiden tuotanto on siirtynyt globalisaation myötä pitkälti halvan työvoiman ja alhaisen verotuksen maihin, pääasiassa Kiinaan ja moniin muihin Aasian maihin.

Tämä on täysin aiheellinen kritiikki, mutta asiaa tulee aktiivisesti pyrkiä korjaamaan. Lisäksi haittaveroja voidaan jo nyt asettaa sellaisille asioille, joiden siirtyminen Kiinaan ei ole ongelma, tai mahdollista. Lentoliikenteen melun verottaminen ei haittaa, sillä Helsingistä Saksaan lähtevälle ei ole ongelma maksaa lennostaan viittä euroa enempää, lentoliikenne sen myötä ei siirry Kiinaan, tai edes Viroon. Samaten sähkön tai kaukolämmön tuotanto ei tule siirtymään ulkomaille, koska siirron hävikki pitää siitä huolen.

Toinen huomionarvoinen asia on että suitsimme jo nyt ongelmaa tulleilla. Et voi tilata tupakkatuotteita ulkomailta, etkä alkoholituotteita EU:n ulkopuolelta (tai välttämättä edes sisäpuolelta tullin harjoittaman mielivallan vuoksi). Samaten ympäristökysymyksissä hiilitullit joita EU on ottamassa käyttöön estävät tälläistä epäreilua kilpailua. Tämä toimii esimerkkinä, että haittaveroja voidaan toteuttaa myös niin, että se ei välttämättä johda vain haittojen siirtymiseen muualle.

Haittaveron idealla myös parempia markkinoita

Lisäksi valtioiden ja kuntien pitäisi esim. kilpailuttaessaan tietöitä luoda malli, missä tietöistä aiheutuneet haitat ympäristölle (melu) ja tien käyttäjille huomioidaan. Tästä esimerkiksi jokaiselta päivältä kun sadan metrin mittainen tienpätkä on poissa käytöstä, tai on normaalia alemmalla nopeusrajoituksella tietyön toteuttaja maksaa vaikka 100€ päivässä tilaajalle. Täten rakennuttajalla on olemassa kannustin hoitaa urakka pois nopeasti niin, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän häiriötä ympäristölleen sekä tienkäyttäjille.

Kannatan siis ulkoishaittojen entistä parempaa huomioonottamista markkinataloudessa. Sanoisin että tämä on omalta osaltaan yksi toteutusmuoto vasemmistolaisesta markkinaliberalismista, jonka perään Osmo Soininvaara haikaili blogissaan. Idea on lyhyesti, ihan sama kuinka vaikka sähköyhtiö tuottaa sähkönsä, niin kauan kuin se korvaa aiheuttamiaan haittoja. Kilpailu ja markkinatalouden terveet mekanismit toimivat sitten kohti parempaa tulevaisuutta, joka pyrkii aiheuttamaan mahdollisimman vähän vahinkoa myös kaupan ulkopuolisille toimijoille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *