Videokäsikirjoitus: Fossiiliriippuvuus

Tein tämän alustavaksi käsikirjoitukseksi mahdolliselle Youtube-videolleni, mutta julkaisen sen nyt toistaiseksi vain tekstimuodossa. Videosta tuli sisällöltään huomattavasti erilainen, ja on epäselvää julkaisenko sitä lainkaan. Mutta tässä nyt tekstinä alkuperäinen käsikirjoitukseni.

Ilman öljyä ei ole teollistunutta maailmaa

Elämme maailmassa, joka on täydellisesti koukussa öljyyn. Ilman sitä mikään ei liiku. Talous romahtaa. Ruuantuotanto romahtaa. Muu energiantuotanto romahtaa. Teollistunut yhteiskunta nykymuodossaan romahtaa.

Ote kirjasta ”Suomi öljyn jälkeen”

Näin lohduttomilla sanoilla alkaa kirja Suomi öljyn jälkeen (Rauli Partanen, Heikki Waris, Harri Paloheimo). Öljyn ja muiden fossiilisten polttoaineiden merkitys elämäntavassamme on helppo unohtaa, sillä arkielämässämme joudumme käsittelemään fossiilisia suoraan vain autoillessamme. Kuitenkin, koko elämäntapamme pohjautuu tavalla tai toisella öljyyn ja sen johdannaisiin. Tässä videossa käyn lävitse sitä miten perustavanlaatuisesti fossiiliset oikein ovatkaan elämäntapamme mahdollistajia. Lopuksi pohdin vähän tulevaisuutta, miten tästä eteenpäin. Mutta ensin hieman näkökulmaa siihen, mitä oikein tapahtui 1800-luvun aikana.

Modernin elämäntavan historia

Ihmiskunnan menestystarinaa kohti nykyistä tilannetta voi selittää monella tavalla ja monesta näkökulmasta jotka voivat ihan hyvin pitää paikkaansa, sillä nykytilanne on vaatinut useiden erilaisten ihmisiin ja ympäristöön liittyvien asioiden toteutumista. Haluan käsitellä nyt nimenomaan ihmiskunnan historiaa nimenomaan energian kautta, sillä käytössämme on nykyisin historiallisesta näkökulmasta katsottuna käsittämätön määrä käytettävissä olevaa energiaa, joka on perusedellytys asioille kuten talouskasvu, nykyisenkaltainen elintaso ja väkimäärän kasvu.

Mitä tämä siis tarkoittaa?



Tässä Bios-tutkimusyksikön tutkijan Tere Vadenin tekemä havainnekuva historiasta käytettävissä olevan energian/työn kautta (video josta tämän otin, on hyvä katsaus tämänkin kirjoitukseni aiheeseen, suosittelen). 1800-lukuun saakka lähes poikkeuksetta ihmiset työskentelivät aivan elämisen perustarpeiden parissa, vain hyvin pieni aatelisto oli vapautettu tästä taakasta. Suurin osa ihmisistä työskenteli suoraan tai epäsuoraan ruuantuotannon parissa, ja heidän näkökulmastaan kaikki työ menikin ihan vain hengissäpysymiseen, eikä resursseja tai joutilasta aikaa käytännössä juurikaan muuhun ollut. Muutamat peräkkäiset katovuodet saattoivat tarkoittaa nälkäkuolemaa. Tässä tilanteessa siis ihmisten perustarpeisiin tarvittava energia, ja toisaalta käytettävissä oleva energia olivat hyvin lähellä toisiaan. Suurimmalla osalla ihmisistä energiaa ei ollut tuhlattavana vaikkapa sellaisiin tyhjänpäiväisyyksiin kuten kirjojen kirjoittamiseen, teatterissa käymiseen tai maailmankuvan avartamiseen matkustelemalla.

1800-luvulla tehtiin kuitenkin suuria keksintöjä, joista ihmisten arkeen vaikuttavin oli työn tekeminen fossiilisia polttoaineiden energiaa käyttämällä. Sen sijaan että suurimman osan työstä tekivät ihmiset itse tuotantoeläimien kanssa, nyt helposti käyttöönotettavat polttoaineet pystyivätkin tekemään yhä vain etenevissä määrin tuon työn. Kun fossiilisten energiaa opittiin käyttämään yhä paremmin, ja yhä useampaan asiaan, alkoi elintaso hiljalleen nousemaan.

Yhä useammat työt alettiin korvata koneiden tekemällä työllä. Ruuantuotannon teollistaminen vapautti mielettömän määrän ihmisiä työskentelemään kaupungeissa teollisuuden ja kulttuurin parissa. Keksinnöt kuten pyykkikone oli osaltaan mahdollistamassa naisten asteittaisen vapautumisen kotitöistä kohti parempaa sukupuolten välistä tasa-arvoa. Isossa kuvassa kaiken tämän muutoksen mahdollisti nimenomaan se, että käytössämme oli nyt järjetön määrä fossiilisten polttoaineiden muodossa olevaa energiaa, joka voitiin helposti ohjata käytännössä kaikkiin ongelmiin mitä kohtasimmekaan.

Mihin fossiilisia polttoaineita käytetään

Tällä hetkellä on vaikea keksiä tuotetta tai palvelua, missä fossiilisia polttoaineita ei olisi käytetty. Kun katson nyt asunnossa ympärilleni, näen ensinnäkin kaikkialla muovia (joka siis on öljystä valmistettua). Ne asiat, mitkä itsessään eivät sisällä muovia, taas on vähintäänkin valmistettu aineista joiden hankkimiseen, prosessoimiseen tai viimeistään kuljettamiseen on käytetty fossiilisia polttoaineita. Asunnossani isoin tälläinen kohde on epäilemättä betoni, joka on merkittävä hiilidioksidipäästöjen kohde maailmanlaajuisesti.

Betonin tärkein raaka-aine on sementti, joka valmistetaan polttamalla kalkkikiveä ja savea n. 1400 celsiuksen lämpötilassa. Polttaminen tehdään fossiilisilla polttoaineilla, jonka lisäksi kalkkikivestä irtoaa vielä lisää hiilidioksisidia. Myös teräksen valmistaminen on hyvin paljon energiaa vaativaa, käytännössä nykyaikana kaikki teräs valmistetaan hiiltä polttamalla. (Onneksi tämän suhteen on jotain edistystä tapahtumassa, kun siirrymme vuosikymmenien aikajänteellä toivottavasti vetypelkistystekniikkaan, jossa hiilenpolttamisen korvaa sähköenergian käyttö.) Tiet ja kadut taas on valmistettu asfaltista, joka koostuu öljyn ja kiviaineksen sekoituksesta.

Kun katsot ympärillesi, ja mietit missä kaikkealla näet muovia, terästä, asfalttia tai betonia, on se jo paljon. Mutta soppaan täytyy toki vielä lisätä ainakin ruoka. Ruuantuotanto nojaa fossiilisten käyttöön paitsi maatalouskoneiden polttoaineena, niin myös laajamittaisesti käytetyt lannoitteemme eli typpi ja fosfori jalostetaan käyttäen maakaasua ja kivihiiltä. Tere Vadenin mukaan yhtä syömääsi ruokakaloria kohden on käytetty arviolta kymmenen kilokaloria energiaa, pääasiassa siis fossiilisten polttoaineiden energiaa. Lopuksi kun ruoka on saatu prosessoitua, se kääritään öljyyn eli muoviin, ja kuljetetaan polttomoottoreilla kaupan hyllyille.

Kun otetaan vielä huomioon kaikki muut kuluttamamme tavaroiden valmistusprosessit, ja kuljetuksen loppukuluttajalle joka käytännössä poikkeuksetta tehdään fossiilisilla, on vaikea olla eri mieltä alussa lukemastani väitteestä ”Elämme maailmassa, joka on täydellisesti koukussa öljyyn”. En tiedä mitä muuta osaisin sanoa. Kirjan (näytä kirjaa) mukaan jokainen suomalainen käyttää joka päivä keskimäärin kuusi litraa öljyä päivässä. Kolme liikkumiseen, kolme kaikkeen muuhun. Viimeistään liikenne tekee kaikista tuotteista ja kaikista palveluista riippuvaisia fossiilisista, jokaisen ihmisen käytetyn työpanoksen mahdollistaa se, että ihminen elää yhteiskunnassa fossiilisten polttoaineiden turvin. Jopa vannoutuneimmat omavarakokeilijat käyttävät fossiilisen yhteiskunnan palveluita tavalla tai toisella. Linkola kritisoi yhteiskuntaamme ja yritti parhaansa, mutta hiilijalanjälkeä hänkin loi. Hänkin ymmärsi tämän, ja käsittääkseni hänen ajamansa ratkaisu olikin lohduton, ihmismäärän vähentäminen vaikka väkivalloin.

Ongelmat

Meillä on käsissämme valtavia ongelmia. Olemme ymmärtäneet, ettemme voi jatkaa nykyisellä tiellä, missä hyvinvointia ja kasvavaa kulutusta ylläpidetään aina vain kasvavalla fossiilisten polttoaineiden kulutuksella. Syyt ovat vanhat tutut:

  1. Ympäristövahingot, erityisesti CO2-päästöt ja ilmastonmuutos
  2. Öljyn hinnan nousu

Jos jostain syystä ei uskoisikaan että ympäristövahingot ja ilmastonmuutos ovat todellisia ongelmia, ongelmia tulee viimeistään siitä, kun helposti käyttöönotettavat öljyvarannot alkavat käydä vähiin. Tämä johtaa öljyn hinnan kallistumiseen, ja siitä seuraa todella suuria ongelmia yhteiskunnille, joiden kaikki toiminta käytännössä perustuu fossiilisten polttoaineiden käyttämiselle.

Katsotaan seuraavaksi kuvaajaa, jossa näkyy ihmiskunnan fossiilisten vuosittainen polttoaineiden käyttö kuvaajana.

Jos katsoo kuvaajaa, ja ajattelee faktaa että kyseessä ovat uusiutumattomat luonnonvarat, niin jokainen kyllä ymmärtää, että ellei muutoksia on edessä ennemmin tai myöhemmin. Joka vuosi käytämme enemmän fossiilisia polttoaineita, vaikka tiedämme että muutoksen pitäisi vähintäänkin ympäristön tähden olla juuri päinvastoin.

Varsinkin kun yritämme hillitä ilmastonmuutosta vauhdilla, tämän käänteen pitäisi tapahtua hyvinkin nopeasti.

Knoppitietona kuvaajasta 1970- ja 1980-luvulla oli öljynkulutuksen kasvussa pieni notkahdus, ja se oli 1970-luvun öljykriisi. Kriisi johtui öljyntuottajavaltioiden päätöksestä rankaista Yhdysvaltoja ja sen liittolaisia Israelin tukemisesta silloisessa sodissa. Öljyn saatavuuden keskeytykset johtivat lähes paniikinomaiseen tilaan läntisissä valtioissa, ja sen seurauksen Suomessakin otettiin pikaisesti käyttöön hätälakeja joilla kiellettiin autotallien lämmitys, autojen lohkolämmitys muulloin kuin yli 10c pakkasella, ja moottoriteiden valaiseminen sekä määrättiin asuin- ja toimistotiloihin maksimilämpötilat. Hyvänä puolena öljyn käyttöä sähköntuotannossa vähennettiin rajusti, ja esimerkiksi alettiin nopeasti rakentamaan ydinvoimaa.

Kuinka irti fossiiliriippuvuudesta?

Meidän tulee ehdottomasti pyrkiä käyttämään resurssimme vähentääksemme fossiiliriippuvuuksiamme. Sähkön- ja lämmöntuotantoa tulee siirtää kohti uusiutuvia polttoaineita ja vähäpäästöisiä vaihtoehtoja sikäli kuin näin ei ole jo tehty. Kannustankin kaikkia tekemään energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja nyt, sillä halvat fossiiliset tarjoavat siihen vielä toistaiseksi hyvän mahdollisuuden.

En halua tässä nyt paneutua liian syvälle kuitenkaan aiheen politiikkaan, ehkä teen sen jossain toisessa videossa. Fossiiliriippuvuuden vähentäminen pitäisi kuitenkin olla prioriteettinä kaikissa puolueissa joiden tavoitteena on pitää maapallo ihmisille asuttavana vuosisatojen aikajänteellä, uskoi ilmastonmuutokseen tai ei. Mahdolliset erot pitäisi oikeasti tulla vain toteutustavoissa.

Mitään selkeitä ja ongelmattomia ratkaisumalleja ei kuitenkaan ole. Kirja avaa hyvin, miten käytännössä meillä ei ole tiedossa erityisesti öljyn veroista korviketta. Kaikki vaihtoehdot joko ovat paljon työläämpiä saada hyötykäyttöön, tai ne eivät voi kilpailla öljyn energiatiheyden ja helpon hyödynnettävyyden kanssa. Erityisesti tämä on ongelma liikenteen käyttövoiman vaihtamisessa pois fossiilisista.

Sähköautolla on etuja, mutta myös merkittäviä huononnuksia suhteessa perinteisiin autoihin. Sähköautojen eduista epäilemättä paras on myös sen käyttövoiman huomattavasti alhaisempi verotus, joka on siis valtion suoraan tukea suhteessa polttomoottoriautoihin. Tästäkin huolimatta sähköauto ei ole hirveän kannattavan oloinen sijoitus tällä hetkellä, kun otetaan huomioon suuri hankintakustannus sekä kalliin akuston uusimistarve. Lisäksi parhaassakin tapauksessa kaiken liikenteen sähköistäminen on vuosikymmeniä kestävä projekti, joten nopeita ratkaisuja ei ole saatavilla.

Toki voimme parantaa asioita suhteessa nykyiseen monella tavalla, ja eritoten järkevöittää fossiilisten käyttöä, ja tähän kannustankin kaikkia. Nämä ovat kuitenkin vain järjestelmän hienosäätöä. Jos haluamme oikeasti päästä irti fossiilisten suuren mittakaavan käytöstä, yhteiskuntiemme rakenteet tulevat väkisinkin muuttumaan.

En näe yhtään uskottavaa skenaariota missä voisimme sekä pitää nykyisenkaltaisen kulutuskulttuurin ja materiaaliperustaisen hyvinvoinnin, ja samalla uskottavasti merkittävästi poistaa fossiiliriippuvuutemme. Väistämättä edessä on elämäntapojemme muutosta, ja joistain asioista luopumista.

Mitä yritän tällä sanoa, on että keskimääräinen ostovoimamme tulee supistumaan ellei käytössämme ole halpoja fossiilisia polttoaineita, en näe mitään muuta vaihtoehtoa vaikka kuinka yrittäisin kaivaa. Niinsanottujen perustarpeiden tyydyttäminen tulee viemään yhä suuremman osan tuloistamme. Eli ruoka, asuminen ja liikkuminen.

Keskiluokka ja köyhemmät väestöryhmät ovat jo 2000-luvun kamppailleet ostovoiman supistumisen kanssa. Voi olla että sen perussyy on öljyn hinnan voimakas nousu 2000-luvun aikana, mikä sai lakipisteensä 2008 aikoihin. Öljyn ennätyskorkeat hinnat 2008 saattoikin olla merkittävin syy silloisen finanssikriisin puhkeamiseen jonka seurauksista kärsimme edelleenkin. Se miten vaikeaa länsimaiden on löytää vakaata talouskasvua 2000-luvun aikana voi olla esimakua sille minkälaista tulevakin kehitys voi olla.

Jatkossa voi hyvinkin olla että siirrymme talouskriisistä toiseen, talouskasvun ollessa hyvin minimaalista. Samaan aikaan valtiot velkaantuvat ja joutuvat leikkaamaan palveluitaan, kuten nyt trendinä on meillä Suomessakin on, emmekä todellakaan ole ongelmien kanssa yksin. Keltaliivit pitivät mittavia protesteja Ranskassa 2018, ja Yhdysvalloissa taas on nyt käynnissä mittavat Black Lives Matter protestit. Nämäkin mellakat kenties olisivat jääneet välistä, mikäli köyhiempien väestönosien ostovoiman kehitys olisi viimeiset vuosikymmenet olleet parempia.

Jos kaiken tämän taustalla tosiaan on fossiilisten kallistuminen muutokset ja osittain niiden vapaaehtoinen vähentäminen, tarkoittaa se että mitä enemmän luovumme fossiilisten käytöstä, sitä suuremmissa ongelmissa taloutemme ja ostovoimamme tulee olemaan. Sekä yhteiskuntarauhamme.

Näitä ongelmia voitaisiin keventää tekemällä tasoittamalla tulonjakoa, niin että fossiilisista luopumisen isku ei olisi niin rankka keskiluokalle ja sitä köyhemmille väestönosille. Valitettavasti sen toteuttaminen ei varmasti ole helppoa, perinteisesti vastaavaa kehitystä on käytännössä saatu aikaiseksi joko jälleenrakennuksen aikaisen korkean talouskasvun aikakaudella jollaista nyt ei ole näköpiirissä, tai sitten väkivaltaisten yhteydenottojen seurauksena. Lisäksi suomalaisesta näkökulmasta globaali tulonjaon tasaaminen tarkoittaisi jokatapauksessa lähestulkoon kaikkien suomalaisten ostovoiman vähenemistä, sillä kuulumme nykyisessä maailmanjärjestyksessä ehdottomasti tulonjaon voittajien joukkoon.

Suomella on pyrkimyksenä olla maailman ensimmäinen hiilineutraali valtio. Pelkään pahoin, että epäonnistumme siinä suuresti. Jonkinlaisella lukujen luovalla tulkinnalla se ehkä on mahdollista. Otetaan esimerkiksi minun älypuhelimeni. Karkeasti yleistäen karrikoidaan että puhelimeni valmistukseen käytetyt materiaalit on louhittu Afrikasta, joista on valmistettu Kiinassa komponentteja, jotka on Malesiassa kokoonpantu puhelimeksi ja lopulta tuotu rahtilaivoilla Suomeen myytäväksi. Oleellinen kysymys on, että puhelimen valmistus laskea minun ja Suomen päästöiksi, vai näiden muiden maiden? Minusta tämän puhelimen valmistamisen eteen tehdyt synnit ovat minun ja täten Suomenkin syntejä, sillä minä sen tämän puhelimen olen päättänyt ostaa. Tällä tavalla ajateltuna minun on hyvin vaikea nähdä mitään polkua, millä Suomi voi mitenkään olla hiilineutraali 2035.

Kuitenkin, näyttää vahvasti että nykymaailma on vahvasti fossiilienergian maailma, ja tulevaisuus on sähköenergian maailma. Miten tähän päästään, ja kauan siinä kestää, se on toinen kysymys. Ja paljonko vahinkoa on ehtinyt tapahtua ennen tätä. Jokaisen ryhmän tulisi vahvasti miettiä omia kyseenalaistamattomia totuuksiaan eli dogmeja, vaikkapa ydinvoiman suhteen.

Johtopäätökset

Näkymäni tulevaisuudesta ovat synkät, ja voi hyvällä syyllä kysyä, jos todella uskoo kaikkeen tähän mitä juuri sanoin, onko sitä edes mielekästä sanoa? En osaa sanoa, kenelle edes loppupeleissä tein tämän videon, varmaankin itselleni. Puhuminen on terapeuttista, ja se että kuuleeko kukaan on kaiketi toissijaista.

Politiikan ja median näen olevan hyvin surullisessa tilassa. Ihmiset ovat niin tottuneita toivon ja edistyksen sanomaan, etteivät poliitikot tai mediakaan oikeasti uskalla sanoa rehellisiä näkemyksiään maailman ja tulevaisuuden tilasta.

Itse kuitenkin näen myös tulevissa muutoksissa jotain toivonpilkkeitä, ja toisaalta pienessä osassa ihmisiä näyttää olevan tietynlaista havahtumista energiaongelmamme laajuuteen. Lisäksi luulen että ihmiset ovat nykyisessä oravanpyörissään ja kilpailukulttuurissaan unohtaneet jotain, ja keskittyneet vääriin asioihin. Onni ei välttämättä löydy uudesta autosta, telkkarista, ravintolaillallisista tai etelänmatkasta. Se voi löytyä paljon lähempääkin, kävelystä luonnossa, itse käsin tekemisestä, perheen ja ystävien kanssa ajan viettämisestä.

Jos osaisimme vähentää energiankulutustamme tavalla, joka voisi johtaa tälläisiin muutoksiin sotien, luokkataisteluiden ja muiden uskomattomien vitsauksien sijasta, on meillä ja lapsillakin kuitenkin jatkossakin mahdollisuuksia elää merkityksellistä elämää tällä pallolla. Ehkä jopa nykyistäkin merkityksellisempää. Jonkinlaista laajamittaista heräämistä nykytilanteeseen tulisi kuitenkin tapahtua kaikissa ihmisryhmissä.

Sitä toivon.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *