Siirry suoraan sisältöön

SDP:n ”Right to disconnect” -aloite ja surkea julkinen keskustelukulttuuri

SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen teki tällä viikolla avauksen joka parantaisi työntekijöiden oikeutta olla vapaa-ajallaan rauhassa työasioiden käsittelyltä.

Tästä Helsingin Sanomat teki sitten artikkelin jonka se kehysti otsikolla ”Sdp kieltäisi pomoja ottamasta työntekijöihin yhteyttä työajan ulkopuolella”. Otsikko varmasti keräsi paljon klikkauksia, mutta toisaalta se kehysti koko julkisen keskustelun täysin hedelmättömille urille.

Mäkysen ehdotuksen sisältö

”Lähtökohta olisi se, että työnantaja ei saa ottaa työajan ulkopuolella työntekijöihin yhteyttä. Se koskee puhelinta, sähköpostia ja muita välineitä. Poikkeuksia olisivat hätätapaukset ja erikseen sovitut tilanteet. Kaikesta ei tietenkään voi etukäteen sopia yksityiskohtaisesti, mutta perusperiaate on selvä”

Matias Mäkynen Helsingin sanomissa 02.03.2023

Ehkä ensin tiivistän Mäkysen ajatuksen, joka on aika tyypillinen ”Right to disconnect” -tyypinen lakiehdotus, jollainen jossain muotoa on jo useassa EU-maassa olemassa. Kuvailen nykytilanteen, ja Mäkysen ehdotuksen sikäli kuin itse tulkitsen ehdotusta ja sen seurauksia.

Nykytilanne: Työnantaja saa olla vapaasti työntekijään yhteydessä työasioista työntekijän vapaa-ajalla, ellei muuta sovita. Lisäksi vaikka sovittaisiin, työnantajalle ei tule sanktioita vaikka hän tästä huolimatta onkin työasioista yhteydessä työntekijän vapaa-ajalla.

Ehdotus: Työnantaja ei saa olla työntekijään yhteydessä työasioista työntekijän vapaa-ajalla, ellei muuta sovita. Työnantaja ja työntekijä sen sijaan voivat sopivat yhdessä työajalla, että esimerkiksi yllättävistä lisätyövuoroista saa olla yhteydessä myös vapaa-ajalla. Muuten työhön liittyvät asiat tulee hoitaa työajalla. Jos työnantaja rikkoo sovittua, voidaan tästä tarvittaessa määrätä sakkoihin.

Ehdotuksessa on siis käytännössä kaksi uutta asiaa:

Se mikä ennen oletuksena oli työnantajan eduksi, muutetaankin työntekijän eduksi. Kun oletustilanne on työntekijän vapaa-ajan eduksi, sen saavuttaminen ei vaadi työntekijältä lisäponnisteluja. Jos työnantaja ja työntekijä eivät pääse neuvotteluissa yhteisymmärrykseen, oletustilanne jää voimaan eli se suosii työntekijän oikeutta häiriöttömään vapaa-aikaan.

Toisena uutena asiana Mäkynen nosti esille että jos työnantaja ei anna työntekijälle mahdollisuutta vapaa-aikaan eli rikkoo pelisääntöjä, siitä voitaisiin kenties määrätä sakkorangaistukseen.

Nykytilanne on johtanut esimerkiksi siihen, että esimerkiksi työvuorojen sovittelut on joillain työpaikoilla siirtyneet käytännössä työntekijöiden vapaa-ajalla soviteltaviksi työyhteisön yhteisissä WhatsApp-ryhmissä.

Äkikseltään siis miten tulkitsen ehdotusta, se kuulostaa minusta hyvinkin kannatettavalta ja järkevältä. Työuupumus ja virallisen työajan ulkopuolelle valuvat työtehtävät tuntuvat olevan yhä kasvava ongelma. Nykytilanne ei siis ole hyvä, ja ehdotusta kannattaisi vähintäänkin alkaa työstämään jotta sitä voitaisiin kokeilla jossain vaiheessa.

Julkisen keskustelun taso Twitterissä

Se keskustelu mitä tästä aloituksesta seurasi oli erittäin masentavaa. Twitterissä törmäsin käytännössä vain pöyristymisiin joissa ei tunnuttu ymmärtävän koko ehdotusta, ja niistä jäi kuva että artikkelia ei oltu luettu klikkiotsikkoa pidemmälle. Tässä joitain esimerkkejä:

Ja niin edelleen. Olen rakentanut oman Twitter-kuplani tietoisesti kohti että sielä olisi vain fiksuja keskustelijoita eikä öyhöttäjiä, mutta silti ainoat keskustelut mitä asiasta näin olivat käytännössä näitä pöyristelyjä jotka sisälsivät täysin perättömiä väitteitä, tai niistä pöyristymisiä. Nämä kuvankaappauksien keskustelijat muutenkin mielestäni ovat selvästi keskimääräisen Twitter-tason yläpuolella.

Anekdoottina, näistä kolmesta yllä olevasta twiitistä, yksi oli tunnetulta suomalaiselta yrittäjältä (twiitillä 50k näyttökertaa) ja yksi elinkeinoelämän järjestön työntekijältä (120k näyttökertaa). Nämä kiersivät Twitterissä ja saivat merkittävästi huomiota.

En siis nähnyt mitään älyllisesti mielenkiintoisia aloituksia tai kritiikkiäkään kyseisestä ehdotuksesta implementoida mitään ”Right to disconnect”-lakia Suomeen, näin vain tälläisiä tahallisia tai tahattomia väärinymmärryksiä asista jotka kiersivät alustalla.

Ja siis kuten edellä sanottua, työajan ulkopuolella saisi edelleen olla yhteydessä työntekijään, kunhan niistä pelisäännöistä on ensin yhdessä sovittu. Itselle sopisi esimerkiksi, että minuun saa olla yllättävistä lisätöistä yhteydessä vapaa-ajalla, jos yhteydenotosta maksetaan minulle 50€ kertakorvaus, ja tarjottavista lisätöistä saan kolminkertaisen palkan. Työnantaja voi sitten itse arvioida onko yhteydenotto noiden kustannusten arvoinen. Muuten hoidan työhön liittyviä asioita vain työajalla.

Mutta, eihän toki Twitteriltä voi paljoa edes olettaa. Sehän on tiedossa että kyseessä on jälleen yksi iso jenkkisome, jonka perusajatus on jakaa käyttäjät poteroihin joista käsin käydään ”somesotia” toisia vastaan, keinoja kaihtamatta.

Perinteiseltä medialta olisi lupa odottaa parempaa

Yhden rimanalituksen teki myös Aamulehden uutispäällikkön kommentti: Vaalit lähestyvät ja sdp ampuu itseään jalkaan haulikolla – ”Kuinka vieraantunut puolue voi olla työelämästä?”. Selkäydinreaktioita ja väärinymmärryksiä voi odottaa Twitteriltä, mutta lehden uutispäällikön lehteen tekemistä kirjoituksista voisi odottaa parempaa perehtymistä ja harkintaa.

Lisäksi voi kysyä onko keskustelun aloittanut Helsingin Sanomien otsikko ”Sdp kieltäisi pomoja ottamasta työntekijöihin yhteyttä työajan ulkopuolella” yhtään Twitterin tasoa korkeampi. Ehkä koko keskustelu olisi lähtenyt ihan toisenlaisille urille, jos juttu olisi otsikoitu ”Sdp ehdottaa työntekijöille parempaa oikeutta vapaa-aikaan”, tai ”Sdp haluaa parantaa työntekijöiden neuvotteluasemaa vapaa-aikaansa”.

Helsingin Sanomien eduksi voi lukea että itse artikkelin sisältö oli ihan asiallinen. Otsikon kehystys vain oli mielestäni huono ja asenteellisesti aloitetta vastaan kiihottava, ja se on ongelma kun ottaa huomioon että paljon useampi näkee otsikon verrattuna siihen moniko lukee kokonaisen artikkelin.

Lopuksi

Tämä on nähdäkseni ensimmäinen kerta kun ”Right to disconnect” nousee isommin suomalaiseen julkiseen keskusteluun, ainakaan siitä näkökulmasta että pitäisikö meilläkin olla sellainen. Kuten sanottua, siihen on jo olemassa lakeja useassa EU-maassa. Lisäksi EU-tasolla asiaa on puitu jo pitkään, ja uskon että ennemmin tai myöhemmin sen toteutus tulee meille EU:n aloitteesta: Uusi Suomi – Täällä Bryssel: SDP:n esittämä oikeus irtautua töistä voi tulla Suomeen EU:n kautta.

Syy miksi uskon että se tulee meille nimenomaan EU:n kautta, on juuri tämä suomalaisen poliittisen ja julkisen keskustelun ala-arvoinen taso. Suomalainen media ei valitettavasti näytä saavan aikaan mistään veroprosentin kymmenyksien muuttamista monimutkaisemmasta asiasta järkevää keskustelua, vaan pelkkää väärinymmärtämistä ja poteroitumista.

Eli onni taitaa olla että media ei ole kovinkaan kiinnostunut tai perillä siitä mitä EU-tasolla tehdään, ja täten EU-päättäjillä on ehkä paremmat edellytykset tehdä järkeviä päätöksiä. Tämä koska heidän ei tarvitse myötäillä samalla tavalla huonolaatuista julkista keskustelua kuten Suomessa.

Kohauttavat epä-älylliset klikkiotsikot tuovat medioille mainostuloja, mutta ovat osaltaan sabotoimassa järkevää julkista keskustelua ja yhteiskunnan pelisääntöjen ja rakenteiden uudistamista.

Ja tämä on yksi syy miksi meillä ei voi olla kivoja asioita.

Piditkö kirjoituksesta?

Oliko kirjoitus hyvin tehty, ja oliko aihe mielestäsi mielenkiintoinen?

  

Tilaa ilmoitus uusista kirjoituksistani

Jos pidit kirjoituksesta, niin voit tilata alta ilmoituksen sähköpostiisi kun blogiini tulee uusi kirjoitus. Tietoa ei käytetä mihinkään muuhun, ja voit perua tilauksen koska tahansa.

Loading
Kiitos kun luit! Jätä kommentti alta, arvostan :)

Related Posts

Vaaleanpunainen elefantti

Eli miten vaikkapa oikeistoretoriikka ja ajatustavat leviävät median avustuksella. Olen hahmotellut tätä ilmiötä ja taktiikkaa viittamalla siihen nimellä ”Vaaleanpunainen elefantti”. Kansanedustaja sanoi: ”Vaaleanpunainen elefantti jyrää meidät!”Media kirjoitti: ”Kansanedustaja sanoi: Vaaleanpunainen… Lue lisää »Vaaleanpunainen elefantti

Onko media vallan vahtikoira, vai vallan megafoni?

Olen pitkään jo ollut tyytymätön median toimintaan, sillä se on mielestäni ollut oleellinen osa populismin nousua. Aiheesta on kuitenkin ollut vaikea saada otetta ja saada jäsennettyä ongelmia tarkalleen esimerkein. Luulen… Lue lisää »Onko media vallan vahtikoira, vai vallan megafoni?

Yhteiskunta ja vapaus

Yksi isoimmista poliittisista erimielisyyksistä liittyy yksilönvapauteen. Tulisiko suosia yksilön vapautta valita, vai saako vapauksia rajoittaa yhteisen hyvän nimissä ja millä kriteereillä? Esimerkiksi: Itse kallistun näissä kysymyksissä useimmiten yhteisen hyvän puolelle,… Lue lisää »Yhteiskunta ja vapaus

Oikaisupyyntö Ylen artikkeliin ”Grafiikka kertoo, että opintotuki on pian suurempi kuin koskaan”

Lähetin Ylelle oikaisupyynnön heidän tänään julkaisemaansa artikkeliin Grafiikka kertoo, että opintotuki on pian suurempi kuin koskaan. Koko artikkeli perustuu väärinkäsitykseen termistä opintotuki. Arkikielessä opintotuki tarkoittaa yleensä pelkkää opintorahaa, ei siis… Lue lisää »Oikaisupyyntö Ylen artikkeliin ”Grafiikka kertoo, että opintotuki on pian suurempi kuin koskaan”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *