Ratkaisut kestämättömään elämäntapaamme ovat kulutuksen vähentäminen ja kiertotalouden lisääminen. Kaivostoiminnan hätäinen lisääminen vihreän siirtymän nimissä on näitä molempia tavoitteita vastaan.
Jokainen uusi kaivos tuottaa merkittäviä ympäristötuhoja, saastuttaen vesistöjä ja muuta luontoa jopa peruuttamattomalla tavalla. Samalla jokainen uusi kaivos laskee louhittavien raaka-aineiden hintoja, tästä pitää huolen kysynnän ja tarjonnan lait. Ja mitä halvempaa jokin on, sitä enemmän ja tuhlaavasti sitä käytetään.
Samaten mitä halvempia maasta kaivettavat neitseelliset raaka-aineet ovat verrattuna kierrätettyihin materiaaleihin, sitä vähemmän saamme kiertotaloutta ja materiaalien uusiokäyttöä. Voittoa tavoittelevat yrityksien isoin intressi kun on maksimoida omat voittonsa.
Lisäksi yksikään uusi kaivos Suomeen ei tarkoita että joku toinen maa säästyisi vastaavalta kaivokselta. Päinvastoin, mitä halvempaa ja yleisemmin käytettyä kaivoksien neitseelliset materiaalit ovat, sitä enemmän tulee tarvetta avata vastaavia kaivoksia muuallekin. Ilmiö on nimeltään polkuriippuvuus.
Vertailukohtaa historiasta voi katsoa vaikka fossiilisten polttoaineiden kohdalta. Hiilikaivoksia alettiin avata laajamittaisesti 1800-luvun lopulla. Yksikään uusi hiilikaivos ei riittänyt täyttämään markkinoiden tarvetta ja halua louhia hiiltä vielä lisää. Into perustaa uusia hiilikaivoksia alkanut hiipua vasta nyt, ja syynä on poliittinen halu luopua hiilen energiakäytöstä. Fossiilisten käyttöä vähentävät päästökauppa ja vastaavat mekanismit jotka lisäävät fossiilisten hintalappua.
Käyttöä ei siis vähennä kuluttajien huono omatunto, eikä se että markkinoiden tarve olisi tullut tyydytetyksi, vaan se että aiheutetuista haitoista joutuu maksamaan käypää hintaa.
Samaa logiikkaa täytyy soveltaa kaivostoimintaan yleisestikin. Kaivostoiminta tuhoaa ja saastuttaa ympäristöä ja haittaa paikallisten elinkeinoja, ja niistä haitoista pitäisi maksaa reilu korvaus. Nykyisen kaivoslakimme 0,6% kaivosvero on naurettavan alhainen, eikä lainkaan riittävä korvaus aiheutetusta haitasta.
Lisäksi jos historiasta jotain olemme oppineet, niin niukkuus ajaa innovaatiohin. Esimerkiksi Outokumpu kehitti kuparin liekkisulatusmenetelmän 1940 maassamme vallinneen sähköpulan vuoksi. Outokumpu on sen jälkeen myynyt menetelmään lisenssin yli 50 maahan.
Maailma ei pelastu korvaamalla hiilikaivoksia kobolttikaivoksilla. Ympäristöä ja ekosysteemejä suojellaan suojelemalla ympäristöä ja ekosysteemejä, ei vaihtamalla yhdenlaisia kaivoksia toisenlaisiin kaivoksiin. Markkinat kyllä keksivät kestäviä ratkaisuja, mutta vain jos luomme sille siihen kannusteet. Vielä riittäviä kannusteita ei valitettavasti ole. Siksi vaadinkin sellaisten luomista. Huomattavasti nykyistä korkeampi, kaivosjätteen määrään perustuva kaivosvero olisi hyvä ensimmäinen askel.
Kaikkien näiden seikkojen pohjalta jokainen voi ehdottomasti vaatia maallemme parempaa kaivoslakia, ja vastustaa jokaista uutta kaivosta niin kauan kuin nykyinen huono kaivoslaki on voimassa. Nykyisen surkean kaivoslain ollessa voimassa jokainen uusi kaivos on esteenä niille oikeille ratkaisuille: Kulutuksen vähentämiselle ja kiertotaloudelle.
Aiheesta muualla
- Janne M. Korhonen – Kaikki käytetään mitä kaivetaan
- Janne M. Korhonen – Pelastaako tekniikka meidän ilmastokriisiltä? SSAB:n vetyteräs ja teknologisen muutoksen logiikka

Piditkö kirjoituksesta?
Related Posts
Yksi isoimmista poliittisista erimielisyyksistä liittyy yksilönvapauteen. Tulisiko suosia yksilön vapautta valita, vai saako vapauksia rajoittaa yhteisen hyvän nimissä ja millä kriteereillä? Esimerkiksi: Itse kallistun näissä kysymyksissä useimmiten yhteisen hyvän puolelle,… Lue lisää »Yhteiskunta ja vapaus
Lauri Uusitalon twiitti tiivisti eräitä tunteita joita olen itse kokenut viimeviikkoina, kun olen surenut kaivoslain heikkoa uudistusta: Sanna Marinin vasemmistohallitus alkaa olemaan loppusuoralla. Hallitus on saanut aikaa paljon hyviä asioita,… Lue lisää »Äänestäjän surutyö, tapaus kaivoslaki
Ylen julkaisu sivustonsa etusivulla tänään jutun otsikolla ”On naiivia vastustaa kaivoksia jos taistelee ilmastonmuutosta vastaan, sanoo malminentistäyhtiön johtaja Noora Ahola”, jonka johtopäätöksistä olen hyvin perustavalla tavalla eri mieltä. Nähdäkseni juttu… Lue lisää »”On naiivia vastustaa kaivoksia jos taistelee ilmastonmuutosta vastaan” – Vastine Ylen artikkeliin
90-luvusta lähtien yhteiskunnallista keskustelua on voittopuolisesti dominoinut yksi asia: Mitkä ovat muutoksen/hankkeen/lakimuutoksen taloudelliset vaikutukset. Vaikkapa kaivoshankkeissa työllisyysvaikutukset, ja siis niiden tulot ihmisille ja alueelle, ovat keskiössä, sekä tietenkin tulot valtiolle.… Lue lisää »Talousajattelu on syrjäyttänyt systeemiajattelua