Yksi tapa hahmottaa yhteiskuntaa on ajatella sitä valtavana informaationkäsittelykoneena. Se päättää esimerkiksi suoraan tai välillisesti miten ja paljonko resursseja käytetään, mitä resursseista tuotetaan ja kenelle lopputuotteet päätyvät.
Nobel-palkittu taloustieteilijä Hayek argumentoi hyvin että markkinatalous on keskussuunnittelua parempi informaationkäsittelyjärjestelmä ja tapa rakentaa yhteiskunta, ja että tästä syystä Neuvostoliitto on lopulta huonompi järjestelmä kuin läntinen markkinoihin pohjautuva.
Markkinataloudessa päätökset on hajautettu kaikille markkinoita käyttäville, käytännössä siis koko kansalle. Kaikki me päätämme kysynnän ja tarjonnan mekanismien kautta mitä tuotetaan ja kuinka paljon. Neuvostoliitossa viimekädessä kommunistinen puolue päätti mitä tuotetaan, kuinka paljon ja paljonko mikäkin maksaa. Päätöksenteko oli siis vahvasti keskitetty, kun taas markkinataloudessa se on vahvasti hajautettu.
Se että nykyisin käytössä oleva markkinataloutemme on neuvostososialismia parempi järjestelmä, ei kuitenkaan poista sitä että myös meidän informaatiokoneessamme on perustavia puutteita joiden seuraukset ovat yhä näkyvämmät.
Puutteellinen tieto johtaa huonoihin lopputuloksiin
Tiedoista tehtävät johtopäätökset ovat vain niin hyviä kuin käytetyt tiedot ovat. Jos jotain faktoja jätetään huomiotta, lopputulokset eivät usein ole mieluisia ja sellaisia mitä alunperin haluttiin. Faktat voittavat aina lopulta.
Ja olemme jättäneet merkittäviä faktoja informaatiokoneenamme toimivan markkinatalouden ulkopuolelle, eli taloustermein puhuttuna ulkoisvaikutukset.
Ulkoisvaikutus tarkoittaa asiaa jonka seuraukset koituvat kaupan ulkopuolisille. Esimerkiksi kun henkilö tekee lentomatkan, hän pääsee haluamaansa kohteeseen ja lentoyhtiö saa rahaa. Kuitenkin, lentomatkasta on ulkoisvaikutuksia kuten ilmansaasteet joiden vaikutuksista kärsivät myös kaupan ulkopuoliset. Haitallisia ulkoisvaikutuksia sanotaan ulkoishaitoiksi.
Tämä tarkoittaa että suurelta osin esim. saastuttaminen on edelleen maksutonta, ja missä se onkin maksullista päästökaupan kautta, ilmaiseksi annetut aivan liian runsaat päästöoikeudet vesittävät järjestelmän toimivuutta. Eli niissä tapauksissa joissa saastuttamisesta joutuukin jo maksamaan, ei siitä joudu kuitenkaan maksamaan täyttä hintaa.
Jos siis markkinatalouttamme ajattelee kirjanpitona, siitä puuttuu merkittäviä tietoja. Tuhoamme jatkuvasti jo ennen ihmiskunnan olemassaoloa syntynyttä rikkautta, ja lisäksi tulevien sukupolvien pääomaa kuten puhdasta ilmakehää tai ekosysteemejä, mutta emme ota näitä lainkaan huomioon kannattavuuslaskelmissamme.
Nämä puutteet ohjaavat ja kannustavat meitä toimimaan tuhoavilla tavoilla. Tähän on tultava muutos!
Arkiesimerkkejä
Oletko koskaan miettinyt miksi seuraavat asiat ovat niin hassusti:
- Miksi matka Rovaniemeltä Helsinkiin on lentäen jopa halvempi mitä junalla?
- Miksi on nopeampaa, halvempaa ja helpompaa ajaa omalla autolla kaupungin keskustaan ja takaisin kuin käyttää paikallisbussia? (Olettaen että sinulla on auto käytettävissäsi koska esim. tarvitset sitä työmatkoihin)
- Miksi perustettavien kaivoksien vastustus on erittäin suurta paikallisten ihmisten toimesta?
Kaikkiin näihin on pohjimmiltaan sama vastaus: Koska haittojen aiheuttamisesta ei joudu maksamaan käypää hintaa haitoista kärsiville. Lentoliikenne ei maksa polttoaineistaan veroa, mutta junaliikenne maksaa omasta ”polttoaineestaan” eli sähköstä sähköveroa. Näin vaikka lentoliikenne aiheuttaa todella paljon enemmän haitallisia ulkoisvaikutuksia. Ilmansaasteista melusaasteeseen.
Yksityisautoilijat taas eivät joudu maksamaan monista aiheuttamistaan ulkoishaitoistaan lainkaan. Osmo Soininvaara kirjoitti tästä tarkemmin juuri viime viikolla.
Kaivokset taas tuottavat erittäin rajuja ulkoishaittoja joista joutuvat kärsimään eritoten paikallinen luonto ja paikalliset ihmiset. Ne myllertävät suuria maa-alueita, tuottavat suunnattomat määrät jätteitä, pilaavat vesistöjä ja aiheuttavat ilmansaasteita. Samalla tuhoten paikallisten elinkeinoja ja puhtaaseen luontoon nojaavia elämäntapoja.
Kaivosyhtiöt eivät joudu maksamaan aiheuttamistaan haitoista yleisesti ottaen mitään, ja maksetut verotkin ohjautuvat käytännössä eri tahoille kuin heille jotka haitoista kärsivät eniten.
Ratkaisuja
Aidosti hyvinvointia tuottava markkinatalous tarvitsee paremmin todellisuutta vastaavat säännöt. Aiheutetuista haitoista pitää joutua maksamaan nykyistä selkeästi enemmän ja useammin. Tällä tavalla syötämme informaatiokoneeseemme lisää tietoa joka vastaa paremmin todellista maailmaa.
Jos jatkamme nykyisellä mallilla, informaatiokoneemme ohjaa meitä tekemään toimia jotka aiheuttavat suuria haittoja muille ja lopulta meille kaikille. Selkein esimerkki on ilmastonmuutos, nykymallin puutteet ovat johtaneet meitä käyttämään ilmakehäämme ilmaisena kaatopaikkana, katastrofaalisin seurauksin.
Mutta jos laitamme informaatiokoneemme syötteet kuntoon, se voi alkaa tuottamaan päätöksiä jotka aidosti luovat kestävää hyvinvointia, eikä vain siirrä sitä huonolla hyötysuhteella paikasta ja ajankohdasta toiseen.
Suomessa nopeasti otettavia askelia oikeaan suuntaan olisi ottaa suurimmissa kaupungeissamme tienkäyttömaksut/ruuhkamaksut, ja muuttaa esim. autoilun tilankäytön mekanismeja enemmän käyttäjän maksamiksi. Lisäksi tulisi asettaa lentovero kuten lähes kaikissa muissa pohjoismaissa jo onkin. Kaivoksissa tulisi ottaa käyttöön verotusmalli joka perustuu tuotetun jätteen määrään ja laatuun.
Verotuksen muuttaminen tällä tavalla ei tarvitse tarkoittaa verotuksen lisääntymistä, vaan verottamista eri tavalla. Paljon haittoja aiheuttaville kokonaisverotus toki voi nousta, mutta vastaavasti heille jotka toimivat kestävällä tavalla verotus sen sijaan laskee. Tämä on haittaverotuksen koko idea.
Nämä ovat ensiaskelia, matalalla roikkuvia hedelmiä. Kaikki nämä ohjaisivat toimijoita minimoimaan aiheuttamiaan haittoja kustannustehokkaasti, markkinamekanismia käyttäen. Ja siitä on hyvä suunta jatkaa samaa kehitystä.
Piditkö kirjoituksesta?
Oliko kirjoitus hyvin tehty, ja oliko aihe mielestäsi mielenkiintoinen?