Valtiovarainministeriön uskottavuuskriisi

Kevään 2025 tapahtumat yhteisöveron laskemisen suhteen ovat horjuttaneet luottamustani valtiovarainministeriön rooliin neutraalina tiedontuottajana.

Tapahtunut tähän asti:

10.01.2024 – Etla julkaisee muistion ”Talouden pelastuspaketti”, jossa se esittää mm. yhteisöveron tuntuvaa laskemista ja palkansaajien korkeimpien veroasteiden laskua.

06.02.2024 – Heikki Hiilamo julkaisee kolumnin ”Ryhdyin tutkijaksi, koska hävetti väittää työkseen, että rikkaiden suosiminen auttaa köyhiä”, jossa Hiilamo kritisoi Etlan suosituksia tutkimustiedon vastaiseksi ja syytti Etlaa eliitin etujen lobbaamisesta.

06.02.2024 – Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju pöyristyy kritiikistä ja syyttää Hiilamoa puoluepolitikonnista. Media seuraa ja analysoi kiistelyä, ei juurikaan ota kantaa itse asiaan.

30.12.2024 – Etla julkaisee uuden muistion, jonka keskeinen väite on että yhteisöveron lasku rahoittaisi itse itsensä.

02.01.2025 – Uset lehdet julkaisevat Etlan artikkelin pohjalta uutisen. Esimerkiksi Kauppalehti uutisoi ”Etlan Kangasharju: Yhteisöveron alentaminen maksaisi itsensä takaisin – BKT-vaikutus jopa neljä prosenttia”.

09.01.2025 – Soste julkaisee artikkelin, jossa se kiistää Etlan muistion havainnot, ja kertoo Etlan lähteinäkin käyttämien tutkimuksien kertovan yhteisöveron alentamisen olevan tehoton kasvutoimi – Eli päinvastoin kuin Etla muistiossaan esittää.

09.01.2025 – Kansan Uutiset julkaisee Sosten artikkelin pohjalta uutisen. Soste yrittää saada Etlan muistion kriitikille näkyvyyttä myös muissa medioissa, mutta ne eivät ole kiinnostuneita koska ”asia ei ole ajankohtainen”.

25.02.2025 – Hallitus valmistautuu puoliväliriiheen. Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Majanen varoittaa suurten veronkevennysten riskeistä Suomen julkiselle taloudelle, ja sanoo että yhteisöveroa on alennettu Suomessa aiemminkin tuntuvasti ilman merkittäviä kasvuvaikutuksia.

23.04.2025 – Hallitus päättää puoliväliriihessä yhteisöveron ja tuloverojen alentamisesta. VM arvioikin toimia nyt toisin kuin aiemmassa kommentissaan, ja arvioikin veronalennuksille nyt suuria dynaamisia kasvuvaikutuksia. Esimerkiksi yhteisöveron itserahoitusasteeksi arvioidaan 60%, joka on hyvin optimistinen arvio.

30.04.2025 – VM:n kansliapäällikkö Mikko Spolander esittelee tiedotustilaisuudessa VM:n talousennusteen, ja kommentoi että dynaamiset vaikutukset on arvioitu suuriksi suhteessa siihen mitä tutkimuskirjallisuudessa yleensä, ja kommentoi myös: ”Nämä veronalennuksen ikäänkuin tavoitellut, dynaamiset vaikutukset ovat ikään kuin tavoitteita, joita näillä veronalennuksilla pyritään aikaansaamaan. Ja niiden tueksi tehdään laskelmia, joissa oikeastaan katsotaan, mitä sitten edellytettäisiin näiltä oletuksilta, että tavoiteltavat kasvuvaikutukset syntyvät.”

02.05.2025 – Finnwatch julkaisee kirjoituksen ”Valtiovarainministeriön laskelmat eivät vakuuta” jossa se ihmettelee miten VM:n kanta onkin muutaman kuukauden aikana kääntynyt päinvastaiseksi esimerkiksi yhteisöveron alentamisen suhteen.

11.05.2025 – Yle julkaisee artikkelin, jossa se on hakenut kommentteja tutkijalta johon VM viittaa yhteisöveron vaikutusarvioissaan. Tutkijan mukaan VM on käsittänyt tutkimuksen havainnot väärin, ja että VM:n tulkitsema yhteisöveron 60% itserahoittuvuus perustuu väärinkäsitykseen, ja kommentoi: ”Olin itse asiassa hieman ärtynyt, että ministeriö ei käyttänyt tutkimuksemme päähavaintoa, vaan keskittyi hyvin spesifiin löydökseen [eli korkeisiin kertoimiin]. Päähavainto on, että keskiarvoisesti itserahoittavuus on lähellä nollaa.”.

VM kertoo että esitetty laskelma on vain esimerkki, ja että heidän arvionsa ei perustu mihinkään laskelmiin. Ja se että laskelma kertoo yhteisöveron itserahoittuvuuden olevan 60% ei liity mitenkään siihen kuinka muistiossa muuten arvioidaan yhteisöveron itserahoittuvuuden olevan 60%. VM muokkaa muistiotaan, ja poistaa siitä kokonaan mainitun laskelman.

Myöhemmin päivällä STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà kommentoi Ylen artikkelin pohjalta että ”VM on uskottavuuskriisissä”.

12.05.2025 – Valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kommentoi VM:n optimistisia arvioita Helsingin Sanomille: ”Jokainen voi tehdä oman arvionsa siitä, kuinka optimistinen se oletus on. Me emme olisi tehneet näin optimistista arvioita ilman näitä muita kasvun esteitä poistavia linjauksia. Nyt sitten miten se tähän tilanteeseen sopii, se on poliittinen kysymys.” sekä ”En halua ottaa kantaa, pelataanko riskillä, mutta totta kai se on poliittinen päätös. Muistiossa tuodaan esiin, että näihin oletuksiin liittyy hyvin suurta epävarmuutta, se on aivan selvä asia. Luulisin, että poliitikot ymmärtävät tämän erittäin hyvin.”

14.05.2025 – Yle julkaisee artikkelin Ministeriön arvio yhteisöveroalen vaikutuksista muuttui kuukaudessa – aikaisempi muistio selvästi kriittisempi, jossa kerrotaan VM:n kanta yhteisöveron itserahoittavuuden suhteen muuttui kuukaudessa. Kuukautta ennen puoliväliriiheä tehdyssä muistiossa todetaan ”Viimeaikaisessa kansainvälisessä tutkimuksessa yhteisöverokannan alentamisen selkeää yhteyttä kasvuun ei ole löydetty”. Puoliväliriihen jälkeisessä muistiossa yhteisöveron alentamiselle kuitenkin arvioidaan merkittäviä kasvuvaikutuksia.

Lauri Holappa julkaisee BlueSkyssä kommentin uutisen tiimoilta: ”Ei vaikuta siltä, että VM:ssä laajasti oltaisiin oltu innoissaan yhteisöveron alentamisesta. Siksi oma veikkaukseni on, että kyse on ollut talouspaasikiveläisyydestä. Jos pöytään on lyöty ukaasi, että ilman tukea menee perintöverokin, niin talouspaasikiveläinen virkamies tunnustaa tosiasiat.”

15.05.2025 – Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa myös ihmettelellään VM:n nopeaa mielenmuutosta yhteisöveron laskemisen suhteen. Lisäksi se muistuttaa että myös 2014 VM myös arvioi yhteisöveron alennuksen positiiviset vaikutukset yläkanttiin, ja sai myös Valtiontalouden tarkastusvirastolta moitteet puuttellisista perusteluista, prosessin puutteista ja sitä ettei laskelmien perusteita tai luotettavuutta voi arvioida.

HS julkaisee samana päivänä myös artikkelin Valtiovarain­ministeriö teki omaan uskottavuuteensa vakavan loven, jossa se pelkää VM:n toimien heikentävän sen uskottavuutta jatkossa: ”Auttamalla hallitusta valtiovarainministeriö ottaa kuitenkin suuren riskin. Kun ministeriö seuraavan kerran julkaisee arvioitaan talouspoliittisten päätösten vaikutuksista, moni voi pohtia, onko niitä enää syytä ottaa vakavasti.”

VM:n Juha Majanen esiintyy politiikkaradiossa vastaamassa kritiikkiin. Hän puolustaa VM:n uusinta arviota yhteisöveron itserahoittuvuudesta, ja mainitsee VM:n aiempiin arvioihin liittyen että arviot vaihtelevat muistioista toiseen.

Tästä kaikesta herää useita kysymyksiä.

Miksi VM:n kanta muuttui päinvastaiseksi vain parissa kuukaudessa?

Miksi VM varoitti mittavien veronalennusten ”vakavista seuraamuksista” helmikuussa, mutta sitten kaksi kuukautta myöhemmin puoliväliriihen päätyttyä ei enää pitänytkään arvioissaan seurauksia vakavina, vaan suhtautui niihin suorastaan positiivisesti?

Tähän minulla ei ole hyviä vastauksia, enkä ole nähnyt järkeviä selityksiä esitettäneen niin VM:n kuin kenenkään muunkaan toimesta. Ainoastaan eri tahoilta on esitetty huolta että syynä kannanmuutokseen oli poliittiset syyt.

Myöntääkö VM itse poliittisen ohjauksen?

Minun on ollut vaikea tulkita kohun aikana VM:n virkamiesten antamia lausuntoja muuten kuin siten, että he itsekin myöntävät että heidän tekemänsä arviot perustuvat poliittiseen ohjaukseen. Käytännössä tämä tarkoittaisi että muistioissa käytetyt oletukset on valittu sen takia, että ne saavat hallituksen tekemät päätökset näyttämään hyviltä.

”Nämä veronalennuksen ikäänkuin tavoitellut, dynaamiset vaikutukset ovat ikään kuin tavoitteita, joita näillä veronalennuksilla pyritään aikaansaamaan. Ja niiden tueksi tehdään laskelmia, joissa oikeastaan katsotaan, mitä sitten edellytettäisiin näiltä oletuksilta, että tavoiteltavat kasvuvaikutukset syntyvät.”

VM kansantalousosaston päällikkö Mikko Spolander – VM:n tiedotustilaisuus 30.04.2025

Eikö asiantuntijoiden tekemissä arvioissa pitäisi ennemmin miettiä mitkä ovat realistisia oletuksia, ja päätellä todennäköiset johtopäätökset sen pohjalta? VM:n kommentista jää kuva että ensin on mietitty mikä on haluttu lopputulos, ja sitten tehty oletukset jotka tukevat haluttua johtopäätöstä.

Voi olla että en vain ymmärrä tarkalleen mitä Spolander yritti sanoa, mutta en kuitenkaan ole ainoa. STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà ihmetteli samaa asiaa BlueSky:ssa.

Tämä ei myöskään ollut ainoa kohta joka sai minut raapimaan päätäni. Myös Helsingin Sanomien artikkeli jätti nosti enemmän kysymyksiä kuin antoi vastauksia.

Haastattelija: ”Näiden arvioiden valossa olisiko voinut ajatella, että odotusten kanssa oltaisiin hieman varovaisempia?”

Lauri Kajanoja (VM): ”Jokainen voi tehdä oman arvionsa siitä, kuinka optimistinen se oletus on. Me emme olisi tehneet näin optimistista arvioita ilman näitä muita kasvun esteitä poistavia linjauksia. Nyt sitten miten se tähän tilanteeseen sopii, se on poliittinen kysymys.”

Valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja – Helsingin Sanomien artikkelissa ”Veronkevennyksen suurta hyötyä kuvaavassa muistiossa oli virhe, Yle paljasti – Näin VM selittää” 12.05.2025

Jos kysymys siitä että miten hyvin VM:n tekemä arvio sopii tähän tilanteeseen ”on poliittinen kysymys”, niin tarkoittaako se että VM:n arvioon on vaikuttaneet poliittiset tavoitteet? VM:n muistioon oli kuitenkin valittu yksi pistemäinen luku, eli juurikin yhteisöveron itserahoitusasteeksi on esitetty luku 60%.

Haastattelija: ”Tässä on siis poliittisesti valittu epävarmuus, että pelataan riskillä ja odotetaan hyvin optimistista lopputulosta?”

Lauri Kajanoja (VM): ”En halua ottaa kantaa, pelataanko riskillä, mutta totta kai se on poliittinen päätös. Muistiossa tuodaan esiin, että näihin oletuksiin liittyy hyvin suurta epävarmuutta, se on aivan selvä asia. Luulisin, että poliitikot ymmärtävät tämän erittäin hyvin.”

Valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja – Helsingin Sanomien artikkelissa ”Veronkevennyksen suurta hyötyä kuvaavassa muistiossa oli virhe, Yle paljasti – Näin VM selittää” 12.05.2025

Jälleen viitataan siihen, että ”se on poliittinen päätös”, sanooko VM siis todellakin suoraan että yhteisöveron hyvin suuri itserahoittavuus on valittu muistion oletukseksi poliittista syistä, eikä asiantuntijoiden tekemän parhaan tieteellisen tiedon pohjalta tehtävän neutraalin harkinnan mukaan?

Jos asia on näin, se todellakin syö uskottavuuden VM:n arvioilta jos ne perustuvat poliittiseen paineeseen eivätkä tieteelliseen harkintaan!

Oikea tapa toimia olisi sanoa että tässä voi käydä ihan ok, tai sitten hyvinkin kurjasti. Ja tutkimuskirjallisuuden perusteella arvioimme että todennäköisin skenaario on tälläisessä haarukassa. Tämän jälkeen on poliitikkojen tehtävä perustella miksi he ovat halunneet tehdä päätöksiä vaikka niihin liittyy huomattavia riskejä ja huoletonta optimismia valitun politiikan vaikutuksista. VM:n tehtävä ei ole perustella asioita poliittisin perustein tieteelliseen argumentteihin verhottuna.

Poliittikkojen tehtävä on perustella poliittisista lähtökohdista tekemiä päätöksiään. Asiantuntijoiden tehtävä on tehdä arvioita parhaaseen saatavilla olevaan tietoon pohjautuen.

VM ei voi myöskään piiloutua sen taakse että muistiossa mainitaan arvioon liittyvästä epävarmuudesta, sillä kuitenkin yksi arvio on nostettu ylitse muiden, eli muistiossa sanotaan selvästi: ”Vastaavasti keskituloisten ansiotuloverotuksen keventämisen pitkän aikavälin itserahoitusasteeksi oletettiin 30 % ja yhteisöveron keventämisen 60 %.”

Ja juuri tämä 60% on se luku jota sekä media että poliitikot laajasti käyttävät. Hallitus perustelee toimiaan suurella itserahoittavuudella, ja media toistaa tätä viestiä perustuen lopulta VM:n omaa asiantuntija-auktoriteettiin. Jos kuitenkin VM arvioineen ja käyttämine oletuksineen on poliittisen ohjauksen alainen, koko tämä kuvio on pielessä, ja kansa saa harhaanjohtavan kuvan tehdystä politiikasta ja sen riskeistä.

Poliittisen ohjauksen kehäpäätelmä

Jos VM todellakin perustaa vaikutusarvionsa poliittisen ohjaukseen, niin tällöin tietopohjaiselta päätöksenteolta tietenkin putoaa pohja. Hallitus perustelee toimiaan VM:n antamilla arvioilla, ja jos VM perustaa arvionsa hallituksen haluamiin lopputuloksiin niin kyseessä on kehäpäätelmä: Hallituksen toimet perustellaan arvioilla jotka on erityisesti tehty tukemaan hallituksen toimia.

VM on Suomessa merkittävä vallankäyttäjä

Valtiovarainministeriöllä on muodostunut Suomessa ”superministeriön” asema, jonka asettamat raamit ovat asettaneet melkeinpä raamit kaikelle muulle politiikalle. Erityisesti 2015 ja 2023 vaalit käytiin hyvin pitkälle VM:n ennen vaaleja asettamien ”madonlukujen” pohjalta, missä VM määritteli paljonko hallituksen tulisi ennusteidensa perusteella kuroa umpeen kestävyysvajetta. Samalla VM listasi mittavan määrän toimia yhdessä niiden laskemiensa vaikutusarvioiden pohjalta.

Vaalit sitten käytiin pitkälti sen pohjalta että kuka uskottavimmin sitoutuu VM:n määrittämään sopeutukseen ja millä VM:n määrittämillä keinoilla.

”Puoluepolitiikassa on vahvasti hyväksytty näkemys, että valtiovarainministeriön analyysi taloustilanteesta on objektiivinen tilannekuva. Siksi tulee entistä tärkeämmäksi, että se, mitä ministeriö sanoo, ei rajoittaisi demokraattista toimintatilaa.”

Uuden talousajattelun keskus -ajatushautomon toiminnanjohtaja Lauri Holappa – Kansan Uutisten artikkelissa Superministeriö ohjaa talouskeskustelua

Juuri nyt käytävä debaatti VM:n kyseenalaisista laskelmista esimerkiksi Yhteisöveron alentamisen suhteen ei ole mitään uutta. Samanlaista ihmetystä aiheutti yhteisöveron alentaminen myös kun sitä edellisen kerran alennettiin Kataisen hallituskaudella 2014:

”Esimerkiksi kun viimeksi alennettiin yhteisöveroa, taustalla oli hyvin kyseenalaisia laskelmia niin sanotuista dynaamisista vaikutuksista eli siitä, kuinka veronalennus maksaisi itsensä osittain takaisin lisääntyneen voittojen näyttämisen myötä. Laskelmien taustaoletusten avaaminen uutisjutuissa ja myös VM:n omissa raporteissa jää usein tekemättä.”

Maailmanpolitiikan yliopistonlehtori Matti Ylönen – Kansan Uutisten artikkelissa Superministeriö ohjaa talouskeskustelua

VM:n uskottavuus on muutenkin saanut kolhuja

Yhteisöveron dynaamisten vaikutusten optimististinen arviointi ei ole ainoa asia josta VM on saanut kritiikkiä tällä hallituskaudella. Utak julkaisi muistion jonka keskeinen argumentti oli että VM on hallituksen työllisyystoimia ja sopeuttamista arvioidessaan käyttänyt hyvin optimistista arviota näiden toimien taloutta haittaavista lyhyen aikavälin vaikutuksista.

Niin sanottu finanssipolitiikan kerroin on VM:n arvioissa ollut 0,5 kun taas Utakin mukaan yleisen tutkimuskirjallisuuden konsensuksen mukaan sen tulisi olla vähintään 1,4.

Selkokielellä tämä tarkoittaa että VM on olettanut että hallituksen talouskuripolitiikka heikentää lyhyen aikavälin talouden kehitystä vain vähän, vaikka tutkimuksien mukaan olisi syytä olettaa talouskurin heikentävän lyhyellä aikavälillä talouskasvua huomattavasti enemmän.

Utak teki laskelmat uusiksi käyttäen realistisempia arvioita, ja heidän laskelmiensa mukaan hallituksen leikkauspolitiikka ei vähennä seuraavan kuuden vuoden aikana julkista velkaantumista lainkaan, vaan saattaa jopa pahentaa velkaantumista.

Tähän asti toteutuneen kehityksen perusteella näin todella näyttäisi olevan, työllisyys on kehittynyt euroalueen huonoiten tämän hallituskauden aikana. Velkaantuminenkin on kaikista leikkaustoimista huolimatta vain kasvanut, sen ollessa jo yhtä suurta kuin pahimman koronavuoden aikana. Työllisyyskin oli ennätystasolla edellisen hallituksen loppuaikoina, mutta nyt työllisyys onkin euroalueen heikoimpia. Työttömiä onkin jo enemmän kuin pahimpanakaan korona-aikana, vaikka hallitusohjelman tavoite on ollut päinvastoin sata tuhatta uutta työllistä. Sen sijaan olemmekin saaneet 60 000 lisätyötöntä.

Utakin selvityksen otsikko onkin ”Onko lääke vaarallisempi kuin tauti?”. Taitaakin olla että tätä kirjoittaessani talous ja velkasuhteemmekin olisi paremmassa kunnossa mikäli Orpon hallitus ei olisi tehnyt mitään sopeuttamistoimia.

Perusteluna ”pitkä aikaväli”

VM kuitenkin perustelee sopeutustoimia ns. pitkällä aikavälillä. Tämä tarkoittaa että leikkauksien negatiiviset vaikutukset pitäisi tasaantua ajan myötä. Epäselvää onkin että koska tämä ”pitkä aikaväli” tulee meille konkreettisesti käsille. Yksi konkreettinen uhka on joutua kierteeseen, missä merkittävät sopeutustoimet lamauttavat taloutta lyhyellä aikavälillä, ja ennenkuin niistä toivutaan tehdään jo uusia leikkauksia.

Näin on mahdollisesti jo käynyt Sipilän hallituksen jälkeen, missä 2015-2019 tehtiin tiukkaa talouskuripolitiikkaa heikentäen kotimaista kysyntää ja talouskasvua lyhyellä aikavälillä, ja ennenkuin siitä toivuttiin samaa tehdään vielä kovempana nyt 2023-2027. Lisäksi nyt esitetään että seuraavan hallituksen pitäisi kiristää vyötä vielä kovempaa ja leikata kymmenen miljardia.

Lisäksi hallituksesta on kuullut ehdotuksia että Suomen kaikki puolueet pitäisi sitouttaa tekemään tiukkaa talouskuripolitiikkaa määrämättömän pitkäksi aikaa asettamalla itselleen sitovan tavoitteen toteuttaa talouskuripolitiikkaa kunnes julkinen velka on 40% BKT:stä. Tälläinen ns. velkajarru on juurikin josta Saksa on juurikin rimpuillut päästäkseen siitä eroon, sillä se sitoo hallituksien käsiä liiaksi päällä oleviin kriiseihin vastaamiseksi.

Ilmiselvä pelko tässä kaikessa on että ajamme taloutemme pysyvään syöksykierteeseen, ihmiset eivät kuluta, yritykset eivät palkkaa, yrityksiä ajautuu konkursseihin. Kaikki nämä ilmiöt pahentavat toisiaan tehden negatiivisen noidankehän.

Talouskurin noidankehä on hyvin ja yksinkertaistettuna havainnollistettu tässä lyhytvideossa.

Voi olla että olemme jo tälläisessä kierteessä olleet jonkin aikaa. Tämä selittäisi sen että miksi:

• 2015 vaalit käytiin siitä kuka leikkaa 4 miljardia ja miten, jonka myötä julkisen talouden piti mennä tasapainoon ja velkaantumisen loppua
• 2023 vaalit käytiin siitä kuka leikkaa 6 miljardia ja miten, jonka myötä julkisen talouden piti mennä tasapainoon ja velkaantumisen loppua
• 2027 vaalit käydään näillänäkymin siitä kuka leikkaa 10 miljardia ja miten, jonka myötä julkisen talouden pitäisi mennä tasapainoon ja velkaantumisen loppua

Mikä herättää sen kysymyksen että miksei velkaantuminen loppunut jo Sipilän kaudella, ja miksi se ei nytkään lopu Orpon kaudella? Eikö nämä aiemmat arviot neljän miljardin ja kuuden miljardin paikkaansapitämättömyydestä pitäisi aiheuttaa suurta epäluottamusta näiden arvioiden oletuksien suhteen? Onko koko makrotaloudellisissa ajattelumalleissamme, erityisesti siis VM:n, jotain suuresti pielessä jos arviot menevät näin katastrofaalisesti jatkuvasti pieleen?

Ymmärrän että on ollut kriisejä jotka vaikeuttavat arvioita. VM tekee arvioita sen mystisen ”pitkän aikavälin” vaikutuksilla, jossa oletataan että tietynlainen tasaisen talouskasvun ”normaaliaika” palaa. Mutta monikriisin aikakaudella se on ehkä oletus joka ei enää vain pidä paikkaansa. Jos kuitenkin oletukset tehdään kuin vanhat oletukset pätisivät, se taitaa johtaa vain tilanteeseen missä talouskurilla leikataan julkista sektoria loputtomasti ja talous menee pysyvään laskusuhdanteeseen. Eritoten jos hallituksien kädet sidotaan tähän skenaarioon ”velkajarrulla” jota nyt on esitetty.

Yhteenveto

Näyttäisi että yhteisöveron laskeminen oli jo pitkään voimallisesti lobattu tavoite, jossa painetta oli julkisen keskustelun kautta nostettu jo pitkään. Eritoten Etla näyttäisi olevan tässä isossa roolissa, tuoden yhteisöveron laskemista toistuvasti julkiseen keskusteluun ja täten siloittaen tietä sen hyväksyttävyydelle.

Erikoisinta toki kuitenkin on ne Valtiovarainministeriön perustelut, tai oikeastaan niiden puute, millä VM lähti yhteisöveron laskemisen ”takuumieheksi”. Sen perustelut ja kommentit herättävät enemmän huolestuttavia kysymyksiä mitä ne antavat vastauksia.

Julkinen keskustelu asiasta oli myös mielestäni heikkoa, sillä kriittiset näkökulmat itse pihvistä oli lopulta aika vähäistä. Ruodinta keskittyi lähinnä metatasolla keskustelemaan VM:n näkökulman äkkikäännöksen ihmeellisyydestä, mutta toki parempi kai sekin kuin ei mitään. Ehkä medialta puuttuu itseltään talousosaamista, ja useimmat talouden asiantuntijat ovat hyvin varovaisia kritisoimaan VM:n arvioita tai talouskeskustelun konsensusta halutessaan ylläpitää ”neutraalin asiantuntijan” julkisuuskuvaa.

Ylipäätään VM:n toiminta ja mennyt ”track record” näyttää hyvin huonolta. Hallitukset ovat tehneet talouspolitiikkaansa jo pitkään VM:n arvioiden pohjalta, joiden toteuttamisen aina luvataan lopettavan julkisen velkaantumisen ja tuottavan talouskasvua. Velkaantuminen on sen sijaan vain kiihtynyt, ja talouskasvua ei ole ollut nimeksikään.

Jokatapauksessa nähdäkseni koko tämä tapahtumaketju asettaa VM:n roolin ja asiantuntemuksen hyvin kyseenalaiseen valoon. En tiedä onko VM:ssä jotain poliittista vinoumaa, onko se aliresursoitu, vai onko se jopa joissain tapauksissa ollut jopa poliittisen ohjauksen alaisena.

Asiaa pitäisi ruotia paljon nykyistä enemmän ja perusteellisesti, sillä VM:llä ja heidän ulostuloillaan on erittäin iso rooli jopa vaalituloksiin erityisesti heidän ennen vaaleja julkaisemien ”madonlukujen” muodossa jotka usein muodostuvat vaalien kaikista tärkeimmäksi teemaksi.