Me käytämme verrokkimaihin verrattuna vähän rahaa terveydenhuoltojärjestelmäämme, tämä siitä huolimatta että meidän väestörakenteemme on hyvin ikääntynyt. Perustelen luvuin miksi näen että terveydenhuoltojärjestelmämme on jo nyt halpa ja kustannustehokas.
Katsotaan ensin ikärakennetta, sillä iäkkäämpi väestö luo isomman tarpeen terveyspalveluille.
Suomen väestö on siis pohjoismaiden vanhinta. Luonnollisesti myös huoltosuhteemme on huonompi, eli muita pienempi osuus väestöstä käy töissä rahoittaen palveluita. Muut pohjoismaat ovat paikanneet heikentyvää syntyvyyttä moninkertaisella määrällä maahanmuuttoa Suomeen verrattuna. Tästä aiheesta voit lukea lisää kirjoituksesstani Suomen talouden iso ongelma on ikärakenne.
Mitä tulee terveydenhoitoon käytettyihin kuluihin, siinä tosiaankin Suomi käyttää muihin pohjoismaihin verrattuna vähiten rahaa per suhteessa BKT:n.
Tämä ei mielestäni näytä lainkaan tilastolta joka tukisi esim. Iltalehden pääkirjoituksen väitettä suomalaisen järjestelmän kalleudesta. Päinvastoin! Pohjoismaista vain Islanti kilpailee terveydenhuollon edullisuudessa, ja heidän väestön mediaani-ikä on huikaisevasti yli 7v alempi mitä meidän!
Suomi näyttäisi siis hoitavan terveyttä halvemmalla kuin Pohjoismaat ja Länsi-Eurooppa mutta kalliimmalla kuin Itä-Eurooppa. Hyvä niin – Itä-Euroopan maissa palvelut ovat todennäköisesti heikommat.
Lääkärilehti – Paljon vai vähän? (2022)
Suomalainen terveydenhoito on kustannustehokas
Entä sitten kustannustehokkuus? Saammeko rahoillemme vastiketta? Konsulttiyhtiö Valor tutki tätä asiaa vertaamalla käytettyjä kuluja eliniänodotteeseen, ja lopputulos oli että suomalainen terveydenhuolto on erittäin kustannustehokas.
Kuvaajasta näemme että saamme enemmän elinvuosia kuin enemmän terveydenhuoltoon kuluttava Tanska, lähes yhtä paljon kuin huomattavasti enemmän kuluttava Ruotsi. Norja kuluttaa reaalisesti niin paljon sekä absoluuttisesti että suhteessa BKT:n että he taas ovat omassa sarjassaan.
Sivuhuomiona USA pisimmälle yksityistetyllä terveydenhuoltojärjestelmällään on aivan omassa sarjassaan surkealla kustannustehokkuudellaan. He käyttävät eniten rahaa, mutta se se ei näy heidän eliniänodotteessaan positiivisesti.
Näiden tietojen valossa sanoisin että suomalainen terveydenhuolto on erittäin kustannustehokas.
Julkinen vai yksityinen terveydenhuolto?
Huomionarvoista myös on että THL:n raportin mukaan julkinen terveydenhuolto suhteessa yksityiseen on muissa pohjoismaissa isompi mitä Suomessa.
”Kotitaloudet maksavat itse terveydenhuollon palveluista Suomessa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa, erityisesti lääkkeistä ja hammashoidosta.”
THL artikkeli ”Eurooppalainen vertailu: suomalaisten terveys verrattain hyvä, pitkät jonotusajat vaikeuttavat terveyspalvelujen saatavuutta” (2024)
Tämä ei kuitenkaan estä Suomea oikeistohallituksen toimesta ajamasta Suomeen entistä yksityistetympää terveydenhuoltoa. Erityisen ikävää on Orpon hallituksen halu kaataa rahaa yksityisten terveyspalveluiden kela-korvauksiin vaikka ne ovat olleet tehoton toimi tilanteen parantamiseen, ja korvaukset ovatkin näkyneet lähinnä yksityisten terveysyritysten kohonneina voittoina.
Kela-korvausten laajentaminen tällä tavalla, miten se nyt on toteutettu, ei näiden lukujen valossa näytä mitenkään onnistuneelta politiikalta – pikemmin päinvastoin.
Terveystaloustieteilijä, professori Petri Böckerman – Artikkelissa Professori kuvailee hallituksen uudistuksen tuloksia masentaviksi: Verorahaa uppoaa kaksinkertaisesti, hyöty olematon
Tähän asti päätetyllä 500 miljoonan sijoituksella kela-korvausten korottamiseen olisikin epäilemättä saanut paljon enemmän terveyshyötyjä sijoittamalla ne julkiseen terveydenhoitoon.
Ongelma ei ole parane terveydenhuoltoa yksityistämällä, sillä data maailmalta kertoo enemmänkin että yksityistetty terveydenhuolto on järjestelmänä julkista mallia kalliimpi. Syyt tähän ovat oman kirjoituksensa aihe, mutta Janne M. Korhonen on sen teoreettista puolta avannut kiitettävästi kirjoituksessaan ”Miksi voitontavoittelu sopii paremmin teollisuuteen kuin terveyspalveluihin? Talousteoreettinen vastine Juhana Vartiaiselle”.
En siis usko että ratkaisemme terveydenhuoltomme ongelmia yksityistämällä. Se että muutamme yhden maailman kustannustehokkaimman terveydenhuoltojärjestelmän toisenlaiseen malliin joka on tunnettu kalleudestaan tulee tuottamaan erittäin todennäköisesti vain huonoja lopputuloksia. Yksityistäminen ”ratkaisuna” näyttääkin jälleen yhdeltä yritykseltä muuttaa julkisia menoja yksityisiksi menoiksi ja väittää sitä säästämiseksi, vaikka asiahan ei tietenkään näin ole. Hintalappu kansalaisille sen myötä lähes varmasti tulee vain nousemaan.
Ongelmana eriarvoisuus
THL:n raportin mukaan suomalaisen terveydenhuollon erityinen ongelma on suuri eriarvoisuus.
”Sosioekonomiset erot ovat huolestuttavan suuret. Suomessa lähes joka kymmenes alimmassa tuloviidenneksessä raportoi tyydyttämätöntä terveyspalvelujen tarvetta. Osuus on 4,5-kertainen EU-maiden keskiarvoon nähden”
THL:n tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki
Ongelma on ollut jo pitkään tiedossa ja se on havaittu OECD-raportteja myöten jo yli 10 vuotta sitten. Osmo Soininvaara on kirjoittanut tästä kirjoituksessaan ”Suomessa on OECD-maiden eriarvoisin terveydenhuolto”.
Yhteenveto
Suomi on pohjoismaista ikääntynein ja käytämme pohjoismaista vähiten rahaa terveydenhuoltoon. Vanha väestö luo enemmän kysyntää terveyspalveluille, mutta Suomi ikärakenteestaan huolimatta käyttää vain vähän rahaa terveyspalveluihin. Jotenkin se kuitenkin on onnistunut ainakin eliniänodotteen suhteen tuottamaan hyviä tuloksia alhaisesta rahoituksesta huolimatta.
Tilastojen ja kokonaisuuden huomioiden suomalainen järjestelmä on siis ennemminkin halpa kuin kallis.
Parannettavaa järjestelmässämme kuitenkin selvästikin on. Hyvinvointialueita on varmaankin turhan monta, mutta silti nykyinen 21 alueen malli on parempi kuin vanha jossa jokaisella yli 300:lla kunnallamme oli oma järjestämisvastuu sote-palveluista. En kannata sote-mallin lisämylläämistä alueita yhdistämällä nyt, sillä on järjetöntä myllätä kaikki uudestaan näin pian edellisen uudistuksen jälkeen. Alueet tarvitsevat työrauhaa.
Erityisen iso ongelma kuitenkin on rahoitus ja sen malli.
Jostain syystä isot puolueemme haluavat mahdollisimman keskitetysti päättää järjestelmän rahoituksesta, eli Kokoomus, Keskusta, SDP ja Perussuomalaiset kaikki vastustavat maakuntaveroa joka toisi vastuun rahoituksesta samoille henkilöille jotka on valittu vastaamaan palveluiden järjestämisestä. Eli aluevaltuutetuille.
Maakuntaveromallissa asioiden hoitamisesta hyvin palkittaisiin alempana maakuntaverona, ja huonosti asiansa hoitavat joutuisivat suoraan vastuuseen äänestäjilleen. Nykyistä mallia Soininvaara kutsuu sen sijaan mankumismalliksi, missä asioiden hyvin hoitamisesta lähinnä rankaistaan ja huonosti hoitamisesta palkitaan.
Siitä olen tosiaan samaa mieltä että suomalainen terveydenhuolto on kriisissä. Rahoitus ei yksinkertaisesti riitä kattamaan tarvetta ja palvelulupausta mitä laki terveyspalveluille määrää. Keskusjohtoisesti johdettu malli poukkoilevine päättäjineen lisää ongelmia ja estää toiminnan pitkäjänteistä ja järkevää kehittämistä.
Lisäksi kiistatta iso ongelma on järjestelmämme suuri eriarvoisuus. Hyvin toimeentulevia ylihoidetaan kustannustehottomasti ja köyhimpiä alihoidetaan ja pidetään todella pitkissä hoitojonoissa.
Järjestelmämme tarvitsee tarvitsee yksinkertaisesti lisää rahaa, paremman rahoitusmallin ja rutkasti vähemmän eriarvoisuutta. Kaiken pitää kuitenkin alkaa siitä että kaikille kirkastuvat faktat aiheen ympärillä. Nyt aivan vääristyneet tarinat ja uskomukset hallitsevat aiheen ympärillä olevaa keskustelua.
Lue lisää
- Lääkärilehti – Paljon vai vähän?
- THL – Eurooppalainen vertailu: suomalaisten terveys verrattain hyvä, pitkät jonotusajat vaikeuttavat terveyspalvelujen saatavuutta
Piditkö kirjoituksesta?
Oliko kirjoitus hyvin tehty, ja oliko aihe mielestäsi mielenkiintoinen?
Susi mikä susi. Ei siitä mitään tule. Vaikka miljardeja sijoitettaisiin
Kaunis ajatus, mutta keskusjohtoisuus ei vaan toimi. Ihme ettei vassarit usko. Olikohan Tanskassa kun omalääkärit hoiti jopa 6 kertaa enemmän asiakkaita, kuin meillä, jossa pitää olla byrokratiaa joka välissä. Eikä lääkärille pääse ilman idioottiajanvarausta takaisinsoittoineen terveydenhoitajan haastattelulle.
Only in Finland
Kiitos kommentintasi. Olen samaa mieltä että ongelmia järjestelmässä on, ja että on pirun turhauttavaa asiakkaan näkökulmasta käyttää nykyistä julkista terveydenhuoltoa. ”Vassareiden” syyttämistä en ihan ymmärtänyt, joten jos haluat tarkemmin perustella niin olisi kiva kuulla argumentteja. SDP:n suhteen toki itsekin olen turhautunut, mutta toisaalta vasemmistoliitto ja vihreä ovat olleet vahviten puolustamassa maakuntaveromallia joka nimenomaan toisi valtaa ja vastuuta lähemmäs paikallisia ihmisiä ja täten vähentäisi keskusjohtoisuutta.