Suomesta piirtyy julkisessa keskustelussa helposti kuva hyvin vasemmistolaisena, ja erityisesti suhtaudutaan kriittisesti julkiseen sektoriin. Ovatko tälläiset mielikuvat perusteltuja? Katsotaan, ja verrataan Suomea muihin pohjoismaihin!
Julkinen sektori
Monesti nostetaan esiin, että Suomen kokonaisveroaste on korkea, ja se onkin toiseksi korkein pohjoismaista. Mutta jos vertaamme Suomen verotuksen tasoa ilman eläkkeitä ja vastaavia sosiaalivakuutusmaksuja, näyttää vertailu hyvin erilaiselta.
Suomi kerää selvästi pienimmän osan taloudellisesta tuotannosta veroina jos jätämme laskuista pois eläkemaksut ja muut sosiaalivakuutusmaksut. Kokonaisverotuksemme taso näyttäisi siis varmaankin jotakuinkin ylläolevalta jos huoltosuhteemme olisi yhtä hyvä kuin muissa pohjoismaissa.
Palaamme huoltosuhteeseen vielä myöhemmin, mutta tarkastellaan seuraavaksi julkisen sektorin työntekijämäärää.
Suomen henkilöstökulujen osuus julkisista menoista on pohjoismaiden pienin. Tämän mittarin perusteella ei siis ole viitteitä ”turhien virkamiesten armeijasta”! Samanlaista viestiä kertoo myös se miten harva meillä työskentelee julkisella sektorilla.
Suomalaisesta työvoimasta siis pieni osuus työskentelee julkisella sektorilla, vain Islannissa osuus on pienempi. Tämä on erityisen merkillepantavaa ottaen huomioon Suomen ikärakenteen.
Huoltosuhteemme on selkeästi pohjoismaiden huonoin, meillä on yksi OECD-maiden vanhemmista väestöistä. Suomessa paljon pienempi joukko työikäisiä järjestää palvelut ja tulonsiirrot suurelle ikäihmisten joukolle. Tämä luo paljon painetta terveydenhuollon/hoivan kulujen ja työvoiman kasvulle, joten sitäkin ihmeellisempää on miten me pystymme järjestämään kyseiset palvelut pohjoismaisittain pienellä työntekijämäärällä!
Sekä myös pienillä kuluilla, ja siitä seuraavaksi.
Terveydenhuolto
Katsotaan seuraavaksi paljonko Suomi käyttää rahaa terveydenhuoltoon.
Suomi käyttää pohjoismaista vähiten rahaa terveydenhuoltoon. Tämä siis vaikka Suomessa on selkeästi vanhin väestö. Muita vanhempi väestö luulisi tarkoittavan päinvastaista, ja myös sitä että meillä olisi muita enemmän lääkäreitä…
Suomessa on kuitenkin selkeästi vähiten lääkäreitä. Tunnetusti onneksi sentään hoitajia on Suomessa paljon. On kuitenkin hyvä muistaa kun kuulee valitusta hoitajien suuresta määrästä, että sitä selittää väestörakenteemme ja myös lääkäreiden vähäinen määrämme.
Tarkastellaan sitten terveyspalveluiden maksujen jakautumista. Maksaako terveysmenot julkinen sektori verovaroista, vaiko yksityinen sektori palvelumaksuina, vakuutusmaksuina, lääkkeet omilla rahoilla ynnä muina menoina?
Suomessa yksityinen sektori maksaa selkeästi muita pohjoismaita suuremman osan terveysmenoista, eli terveyskustannuksia maksetaan verovaroista muita pohjoismaita vähemmän. Palvelumaksut, lääkkeiden hankinnat muut käyttäjien omasta pussistaan maksamat menot ovat tällä muita korkeammat.
Miten hyvin terveydenhuoltomme sitten toimii?
Suomessa on selkeästi isoin osuus väestöstä joilla on terveystarpeita, mutta joihin he eivät saa hoitoa joko hoitojonojen, palveluiden etäisyyden tai kulujen takia. Lisäksi tämä ero korostuu muita pohjoismaita enemmän tulotason mukaan. Terveydenhuoltomme onkin yksi OECD-maiden eriarvoisimpia.
Näistä seikoista huolimatta suomalainen eliniänodote on pohjoismaisittain ihan kohtalaisella tasolla. Tilastoja katsellessa tulee kuitenkin mieleen, että sitä nostavat jotkin muut syyt kuin laadukas terveydenhuoltojärjestelmä. Voit lukea enemmän suomalaisesta terveydenhuollosta kirjoituksestani Suomalainen terveydenhuolto on halpa.
Työelämä
Siirrytään seuraavaksi tarkastelemaan lähemmin työelämää. Suomessa kuulee todella paljon valitusta ammattiyhdistysliikkeestä, katsotaan siis ensin työvoiman järjestäytymisastetta.
Vain Norjassa ammattiyhdistysliikkeeseen kuuluminen on meitä harvinaisempaa.
Entä suomalaisten tekemän työn määrä? Tämä oli erityisesti Sipilän kiky-sopimuksen yksi päätavoitteista, lisätä työntekijöiden tekemää työaikaa.
Suomalaiset työntekijät tekevät pohjoismaiden pisintä työaikaa. Suomen talouden ongelmista ei siis kai voida ainakaan työntekijöiden laiskottelua syyttää.
Katsotaan seuraavaksi työn verotuksen tasoa. Suomen ns. työn verokiila on pohjoismaiden korkein. Eli työn arvosta iso osuus menee veroihin sekä sosiaalivakuutusmaksuihin kuten eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuihin. Joten, tarkastellaan tilannetta ilman näitä sivukuluja.
Nyt Suomi ei näytä lainkaan pahalta! Ehkä Suomen työn verotus ei olekaan erityisemmin korkeaa, vaan korkean verokiilan syy on korkeissa sosiaalivakuutusmaksuissa, esimerkiksi juuri huonon huoltosuhteen vuoksi korkeissa eläkemaksuissa.
Tutkitaan vielä paljonko työn teettäminen Suomessa maksaa.
Korkeista eläkemaksuista huolimatta keskimääräinen työtunnin hinta on pohjoismaiden alhaisin! Tätä selittää ennenkaikkea pohjoismaiden alhaisin palkkataso. Jos Suomella on ongelmia kilpailukyvyssä, siitä ei voi ainakaan suomalaista työntekijää syyttää joka tekee paljon töitä ja halvalla!
Elinkeinoelämä
Suomessa on laitettu paljon resursseja yritysten verotuksen alentamiseen. Erityisesti yhteisöveroa on laskettu 2000-luvulla 26% tasosta nykyiseen 20% tasoon. Tarkastellaan siis yritysten yhteisöveroa.
Suomen yhteisövero on nyt jo pohjoismaiden alhaisin. Orpon hallituksen päätös alentaa sitä jatkossa vielä alemmas, 18% tasoon, tekee siitä selvän poikkeuksen muista pohjoismaista.
Olemme tottuneet pitämään itseämme Nokian menestyksen myötä korkean koulutuksen ja teknologisen viennin maana. Katsotaan seuraavaksi viennin rakennetta.
Vuosituhannen alussa Suomen viennistä iso osuus oli korkean teknologian vientiä, mutta nyt olemme romahtaneet aivan suvereenilla tavalla pohjoismaiden peränpitäjäksi.
Koulutus
Suomi on ylpeillyt koulutuksensa tasolla, ja sitä pidettiin yhtenä Nokian menestyksen avaintekijöinä. Suomi oli vuosituhannen alussa pohjoismaiden kärjessä kun mitattiin moniko 25-34 -vuotiasta on suorittanut korkeakoulututkinnon. Mikä on tilanne nykyisin?
Suomi on suorastaan romahtanut kärkisijaltaan listan viimeiseksi. Tilanne ei näytä pahalta pelkästään pohjoismaiden välillä vertaillessa, vaan olemme ylipäätään OECD-maidesta listan häntäpäässä.
Paljonko Suomi sitten käyttää rahaa koulutukseen?
Aivan, Suomi käyttää selkeästi vähiten rahaa koulutukseen. Ei siis ole ihme että koulutustasomme on tippunut 2000-luvulla merkittävästi.
Yhteenveto
Ylläolevien tilastojen valossa Suomea on vaikea tunnistaa samaksi maasta jonka ”yltiöpäisestä vasemmistolaisuudesta” saa usein kuulla mediassa ja eritoten sosiaalisessa mediassa. Vähintäänkin vertaukset Pohjois-Koreaan ovat aivan käsittämättömiä.
Suomi käyttää pohjoismaista vähiten rahaa koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Se myös työllistää vähiten työntekijöitä julkiselle sektorille. Usein toistuva tarina ”pöhöttyneestä julkisesta sektorista” ei näiden lukujen valossa pidä paikkaansa.
Suomessa kokonaisveroaste on korkea, mutta kun ottaa huomioon vanhusvoittoisen ikärakenteen, ei verotus näytä pohjoismaisittain mitenkään korkealta. Ehkä ennemminkin päinvastoin. Kun luvuista siivotaan ns. sosiaalivakuutusmaksut kuten eläkemaksut, Suomen verotusta voi pitää jopa alhaisena. Erityisesti yritysten voittojen verotus on meillä matalaa, ja kunhan hallituksen päätökset tulevat voimaan niin vieläkin merkittävästi alhaisempaa.
Suomalaiset työntekijät myös tekevät muita pohjoismaita pidempää työaikaa. Myös järjestäytyminen ammattiliittoihin on matalaa. Palkkataso ja sitä myötä työntekijän palkkaamisen kokonaishinta on Suomessa myös pohjoismaiden halvinta.
Suomen talouden keskustelu tuntuu lähes aina typistyvän julkiseen sektoriin. Entä jos ongelma onkin muualla?
Toivoisin että keskustelu Suomen taloudesta monipuolistuisi. Erityisesti pitäisi olla selkeämmin esillä että Suomen perimmäinen ongelma on nimenomaan väestörakenteessa ja huoltosuhteessa. Muita näkökulmia voisivat olla myös osaamisen ja koulutuksen lasku, huonosti toimiva terveydenhuoltojärjestelmä joka ajaa ihmisiä pois työelämästä, tai laaja-alaisempi katsaus yritysten investointihaluttomuuteen (yritysten verotuksen tasoa tai palkkatasoa tästä ei ainakaan voi syyttää).
Ja ainiin, entä maahanmuutto? Tässä vielä sekin.
Muiden pohjoismaiden ”nuorekkaampi ikärakenne” perustuukin tosiaan pitkälti Suomea merkittävästi laajempaan maahanmuuttoon.
Lopuksi
Kiitos Janne M. Korhoselle, jonka alunperin Twitterissä julkaisemaan ketjuun tämä kirjoitus perustuu, idealtaan ja monilta tilastoiltaan. Korhosen alkuperäisen ketjun voit lukea ilman kirjautumista ThreadReaderAppista täältä.
Tein kaikki kirjoituksen kaaviot itse taulukkolaskentaohjelmalla. Niitä saa käyttää ja jakaa vapaasti, ilman että tarvitsee mainita tekijää (en tiedä ylittävätkö nuo edes tekijänoikeuskynnystä).
Otan mielelläni kommentteja vastaan vaikka kirjoituksen kommenttiosiossa.
Lähteet
Kuvio 1, ”Verotulot suhteessa BKT”: World Bank Group – Tax revenue (% of GDP), 2020
Kuvio 2, ”Henkilöstökulujen osuus julkisen sektorin menoista”: OECD – Public sector: Compensation of employees (% of expense), 2022
Kuvio 3, ”Työvoimasta julkisella sektorilla”: OECD – Employment in general government as a percentage of total employment, 2021 (paikallinen kopio)
Kuvio 4, ”Vanhusten määrä 100 työikäistä kohden”: Eurostat – Old-age-dependency ratio, 2022
Kuvio 5, ”Terveydenhuollon osuus BKT:stä”: THL, 2020 (tieto haettu lääkärilehden artikkelista Paljon vai vähän?)
Kuvio 6, ”Lääkäreiden määrä, 10 000 asukasta kohden”: World Health Organization – Medical doctors (per 10 000 population), 2020
Kuvio 7, ”Yksityisen sektorin osuus terveydenhuollon menoista”: Statista – Public and private per capita health expenditure in selected countries, 2023
Kuvio 8, ”Osuus väestöstä jolla tyydyttämättömiä terveystarpeita”: Eurostat – EU-SILC, 2021 (Islanti 2018, Norja 2020) (paikallinen kopio)
Kuvio 9, ”Osuus työvoimasta kuuluu ammattiliittoon”: OECD – Trade union density, 2019
Kuvio 10, ”Työntekijöiden keskimääräinen vuosittainen työaika, tuntia”: OECD – Hours worked, 2023
Kuvio 11, ”Keskimääräinen tuloveroprosentti”: OECD – Average income tax rate, 2024
Kuvio 12, ”Keskimääräinen työtunnin hinta työnantajalle”: EuroStat – Hourly labour costs, 2024
Kuvio 13, ”Yritysten voittojen veroprosentti (yhteisövero)”: Tax Foundation – Corporate Tax Rates Around the World, 2024
Kuvio 14, ”Korkean teknologian osuus viennistä”: World Bank – High-technology exports (% of manufactured exports), 2023
Kuvio 15, ”Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus 25-34 -vuotiaista”: OECD – Population with tertiary education, 25-34 year-olds, % in same age group, 2022
Kuvio 16, ”Julkisen sektorin menot koulutukseen, % BKT:stä”: World Bank – Government expenditure on education, total (% of GDP), 2020
Kuvio 17, ”Maahanmuuttajien osuus väestöstä”: United Nations – International Migrant Stock, 2024 (paikallinen kopio)
Piditkö kirjoituksesta?
Oliko kirjoitus hyvin tehty, ja oliko aihe mielestäsi mielenkiintoinen?
Tilastoja voidaan tehdä kuvaamaan mitä halutaan osoittaa, kertovat ammattilaiset.
Kivoja kuvia, mutta millä perusteilla nuo on tehty.
Hei, tein kirjoituksen haastamaan nykyisin vallitsevaa julkista keskustelua eritoten talouteen ja julkiseen sektoriin liittyen. Tarkoitus on siis nimenomaan nostaa esiin näkökulmia joita ei usein esim. mediassa näe.
Kiitos !
Paljon kaivattua tietoa !
Kiitos, mukava kuulla 🙂
Hieno paketti…KIITOS
Kiitos kehuista, ja kiitos kun jätit palautetta 🙂
Voisiko tämän kirjoituksen lähettää Petteri Orpolle ja Kokoomuksen puoluevaltuustolle tutustumista varten.
Tää on hetkeen parasta mitä olen lukenut internetistä! Kiitos tästä! Mahtavaa, että joku vaivautuu kaivamaan ja avaamaan näitä asioita, kun mediassakin toisellaan aina uudelleen samoja vanhoja uskomuksia.
Kiitos!
Juuri tällaista kiteytystä, selkeää faktaa tarvitaan nyt!
Hienoa!
Kiitos tästä hienovaraisesta ”sorkkaraudasta”, jolla todellista tilannetta meille raotat.
Varsinkin terveydenhoidon tilanne on minulle tuttu ja läheinen (entisenä ammattilaisena). Yleistä, ja etenkin päätäjien keskustelua vaan ei olla käyty asioiden oikeilla nimillä ja tokkopa heillä on siihen edes edellytyksiäkään, saati halua. Jotain pitäis asioista tietääkin!
Joten kiitokset tästä pläjäyksestä!
Toivottavasti toimii päänavauksena. 🫡
Kuuntelin eilen Ylen Puheet päreiksi – ohjelman keskustelun, jossa tarkasteltiin esim. eduskunnassa paljon käytettyä termiä ”juurisyyt”.
Tämä asiantunteva ja paneutunut kirjoitus vie kohti juurisyitä.
Kiitos paljon!