Yksi merkittävimpiä asioita johon haluaisin hallituksen puuttuvan mahdollisimman pikaisesti, on matapalkkatyötä tekevien ahdinko. Pääsääntöisesti vähemmän kuin 1200€/kk ansaitseva kohtaa seuraavankaltaisia ongelmia:
- Epävarma toimeentulo: Nollatuntityösopimukset tai muut määräaikaisuudet, työtä on saatavilla satunnaisesti
- Oma toimeentulo on on paitsi työnantajan, myös sosiaaliturvan sekä työkkärin varassa, jotka kaikki voivat toimia enemmän tai vähemmän mielivaltaisesti
- Taloudessa ei ole pelivaraa: Näin vähästä toimeentulosta on hyvin vaikea saada säästöjä, ja uhka joutua toimeentulotuen asiakkaaksi jopa kannustaa olemaan kartuttamatta säästöjä.
- Kustannukset nousevat nopeammin mitä viralliset mittarit kertovat, täten vähän tienaavien käytännön ostovoima pienenee jatkuvasti
Nämä ongelmat koskettavat enemmän tai vähemmän yli 170 000 suomalaista, joten ihan pienestä ihmisryhmästä ei ole kysymys.
Puran nämä ylläolevat kohdat yksi kerrallaan lävitse.
1. Epävarma toimeentulo
Tuttavani toimi siivoojana. Tuntipalkka oli n. 10€/tunti, ja hän sai sen verran tunteja että kuukausipalkaksi muodostui pääasiassa 700-1000€ kuukaudessa. Sosiaaliturvaa hän ei hakenut, vaikka tosiaan hän olisi todennäköisesti saanut suuremmat tulot tekemättä töitä laisinkaan, ja vain hakemalla hänelle oikeutetut tuet.
Ongelmaksi hänelle muodostui tosiaan epävarmuus, vuorolistat sai kyllä viikkoa etukäteen, mutta kovin pitkälle ei elämäänsä voi suunnitella jos saat tietoosi työn aikataulut vain viikko kerrallaan. Jotkut puolustelevat tälläisiä epävarmoja työsuhteita, että se antaa myös työntekijälle vapautta lopettaa työ nopeastikin, ja kieltäytyä työvuoroista. Tämä on kuitenkin totta vain, mikäli toimeentulo ei riipu yksinomaan tämän työpaikan tuloista. On ihan sama onko työntekijällä mahdollisuus irtisanoutua vaikka tunnin varoitusajalla, mikäli hänellä ei siihen oikeasti ole taloudellisesti varaa.
Kyseisessä työpaikassa oli myös ongelma, että palkka oli toistuvasti laskettu väärin. Palkkanauha täytyi aina lukea suurennuslasin kanssa, ja yleensä siitä löytyikin jotain huomautettavaa. Vähemmän yllättäen palkka oli aina lasketta väärin työnantajan eduksi, eli tuloja oli jäänyt saamatta. Eräässä räikeässä tapauksessa työnantaja ei suostunut korjaamaan ongelmaa, ennenkuin asiaa vietiin eteenpäin ammattiyhdistysliikkeen edustajan kanssa (jonka senkin epäasiallinen toiminta ansaitsisi oman kirjoituksen, mutta en uppoa nyt siihen).
Jokainen voi miettiä, haluaisiko olla tälläisessä työsuhteessa, siivoamassa ostoskeskuksien vessoja viideltä aamulla 10€ tuntipalkalla ja jossa pelkkä palkka jää pienemmäksi mitä pelkkää sosiaaliturvaa hakemalla. Hyvin harva haluaa, ja ratkaisuksi onkin esitetty Keskustan ja Kokoomuksen suulla lisää halpatyövoimaa maahanmuutosta, sekä sosiaaliturvan heikentämistä.
Oman osansa epävarmaan toimeentuloon tuo myös sosiaaliturvan ihmisvihaa edustavat piirteet, joista kirjoitan seuraavaksi.
2. Sosiaaliturva ihmistä vastaan
Kun minut lomautettiin aikanaan osa-aikaisesti ja minun piti hakea sen johdosta ansiosidonnaista päivärahaa, tuli minun täyttää useita hakemuksia ja todistuksia kassalle, jonka lisäksi työnantajan tuli täyttää tietoja toimeentulooni liittyen. Lisäksi minun täytyi toimittaa ties kuinka pitkältä ajalta palkkakuitit, joissa lähemmällä tarkastelulla oli muutamia puutteita. Seurasikin vähintään viikon kestänyt prosessi palkanlaskijan kanssa, kun ihmettelimme miten ihmeessä kyseiset laput tulee täyttää. Lopulta sain kaiken mitä vaadittiin hakemukseen, ja sulloin kirjeeseen yli 20 liitettä, ja marssin postiin selvittämään montako postimerkkiä tuon kolossin lähettäminen vaatii. Todella stressaava viikko oli se, koska en voinut yksiselitteisesti itse omalla toiminnallani tehdä hakemusta, vaan se vaati todistuksia ja liitteitä myös työnantajalta ja palkanlaskijalta, ja täten toimeentuloni (tai sen viivästyminen) oli minun ulottumattomissani.
Ylipäätään työurani alkuajan, kun olin osa-aikaisena työntekijänä, ja jouduin hakemaan Kelasta sekä soviteltua päivärahaa ja asumistukea, oli se todella stressaavaa. Toimeentulo ei siis riippunut vain siitä, että maksaako työnantajani palkan ajallaan paikkaansapitävän palkkalaskelman kanssa, vaan myös siitä, onko TE-keskus ja Kela tehneet päätökset oikein ja ajallaan. Jos työnantaja ei anna palkkalaskelmaa ajoissa, ei sitä voi toimittaa Kelaan, ja täten päivärahan maksaminen viivästyy ja sitten joudutaan venyttämään penniä ja mahdollisesti elämään pyhällä hengellä.
Harvat asiat nostavat sykettä yhtä tehokkaasti, kuin tuossa tilanteessa olevana tuensaajana, ja saat Kelasta tai TE-keskuksesta kirjeen. Koskaan et voi tietää tuleeko työkkäriltä tai Kelalta jokin kielteinen päätös asiaan, joko heidän virheensä tai sinun virheen myötä (unohdit vaikka yhden liitteen hakemuksesta, tai täyttää yhden kentän hakemuksessa). Jokatapauksessa, kaiken riskin kantaa tuensaaja, sillä vaikka rahat todennäköisesti saa kuitenkin, niin viikkojen tai kuukausien myöhästyminen voi olla tuensaajalle täydellinen taloudellinen katastrofi.
Työelämäni yksi ehdoton huippuhetkeni onkin ollut, kun vihdoin sain osa-aikaisena niin paljon tunteja, etten enää tarvinut sosiaaliturvaa täydentämään toimeentuloani. Ei enää kymmenien lappujen täyttämistä, tai pelkoa että koska työkkäriltä tulee postista lappu että sinun tulee osallistua tukien päättämisen uhalla tähän järjestämäämme koulutukseen huomena (tälläinen kirje tuli kerran minulle), tai viime viikolla (tälläinen kirje tuli kerran ystävälleni).
Kelan kauhutarinoita voi lukea vaikka seuraavista artikkeleista:
- Yle – He eivät saaneet perustoimeentulotukea Kelalta – kohtuuttomuuksia vai ei? Katso itse
- Duunitori – Absurdi tapahtumaketju katkaisi työttömän Niinan tuet – tekninen ongelma aiheutti karenssin
- Duunitori – Sarjakuvapiirtäjä Kai Vaalio yritti täyttää aktiivimallin ehdot – TE-toimisto epäili työtöntä yrittäjäksi ja lopputulos yllätti
3. Järjestelmä kannustaa passivoitumaan
Nykyinen sosiaaliturva sisältää merkittäviä kannustinloukkuja. Kun aikoinaan jouduin osa-aikalomautetuksi, eli minun työtuntejani vähennettiin väliaikaisesti työnantajan toimesta, työtuntini tipahtivat alle puoleen, mutta koska pystyin hakemaan ansiosidonnaista päivärahaa, lopulta nettotuloni tippuivat vain jotain 50€ kuukaudessa. Tälläisessä järjestelmässä ei ole mitään järkeä, teoriassa minun olisi kannattanut pyytää lomautuksen jatkamista ansiosidonnaisen maksimiajaksi.
Ylipäätään yleisimmissä työttömien eduissa, jokainen tienattu palkkaeuro laskee tukea puoli euroa. Tähän päälle jos henkilö saa asumistukea, nousee ”marginaalivero” reilusti yli 50%. Työttömältä kysytään siis paljon motivaatiota, että on valmis työskentelemään esim. siivoojana, tavalla missä jokainen tehty 10€ palkkainen työtunti lisää kokonaisansioitasi kahdella eurolla, ja lisäksi sinun täytyy samalla ryhtyä jatkuvaan paperisotaan työkkärin ja Kelan kanssa.
Vastaavia järjettömyyksiä on järjestelmä täynä. Kaikista hirvein tilanne on, mikäli teet jotain mikä voidaan tulkita yrittäjäksi, kuten että autat puolisosi yrityksessä, teet työttömänä koruja ja tienaat niillä sata euroa, tai otat vastaan työpaikan jossa on provisiopalkkaus ja tienaat 800€.
Osmo Soininvaara on maininnut että tietyillä erityisryhmillä, kuten vammaisilla, kannustinloukut voivat olla vielä radikaalimpia, eli jos tienaat euronkin ylimääräistä, menetät kaikki tuet. Näistä minulla ei kuitenkaan ole antaa tarkempia esimerkkejä.
Lisäksi on täysin järjetöntä, että mikäli saat toimentulotukiasiakkaana yhtään mitään säästöön, se vähennetään sitten seuraavasta toimeentulotuestasi. Täten järjestelmä kannustaa ennemmin polttamaan kaikki mahdolliset rahat, ettei seuraava tuki pienene.
Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä siis rankaisee ihmisiä pienestäkin yrittäjyydestä (tai mistään sitä muistuttavastakaan), säästämisestä ja lisäksi poistaa työntekemisen kannustavuutta täysin järjettömillä kannustinloukuilla. Lehdistä saa paljon lukea kuinka korkeita palkkatuloja saavien palkankorotuksesta voi mennä puolet veroihin, mutta sosiaaliturvaa saavana ”palkankorotus” tai lisätyöt voivat jopa pudottaa kokonaistuloja. Siihen nähden korkeita palkkatuloja saavien marginaaliveroprosentit ovat hyvin pieniä.
4. Köyhien menot kasvavat tuloja nopeammin
Tuet on periaatteessa sidottu kansaneläkeindeksiin, eli tukien pitäisi teoriassa nousta kasvaneiden elinkustannusten vuoksi. Kuitenkin, tukien tason nostaminen on jätetty eduskunnan päätöksellä välistä esim. vuosina 2017, 2018 ja 2019.
Lisäksi, koska tukien nostot perustuvat kuluttajahintaindeksiin, jonka havainnot siitä mitä ihmiset keskimäärin ostavat ja kuinka näiden asioiden hinta muuttuu, eivät todellakaan vastaa hyvin sitä kuinka köyhien ostovoima muuttuu.
Lyhyesti kuvattuna, on yleistä että ihmiset lentävät kerran vuodessa ulkomaille lomamatkalle, tai että he ostavat joka vuosi uuden puhelimen tai vaikka vaihtavat muutaman vuoden välein television uudempaan jossa on enemmän ominaisuuksia ja tarkempi kuva. Kaikkien näiden asioiden hinnat ovat halventuneet merkittävästi. Mutta tämä asia koskettaa pääasiassa vain hyvintoimeentulevia ihmisiä. Köyhien menojen rakenne on paljon yksipuolisempi.
Köyhiä koskettavat eniten asiat kuten vuokrien suuruus, elitarvikkeiden ja lääkkeiden hinnat sekä esimerkiksi terveydenhuollon kustannukset. Erityisesti vuokrien asuminen on noussut viimeisten vuosikymmenien aikana rajusti alueilla, joihin työllistyminen on keskittynyt voimakkaasti. Täten eritoten matalapalkkatyötä tekevät tai työtä hakevat ovat taloudellisessa ahdingossa, sillä työpaikan toivossa heidän täytyy käytännössä asua alueilla, joissa vuokratasot ovat nousseet todella voimakkaasti.
Se että Thaimaan lomamatkojen hinnat ovat laskeneet rajusti, ei paljoa lämmitä köyhää jonka tuloista suurin osa menee vuokraan, joiden hinnat ovat nousseet pääkaupunkiseudulla 2010-2020 yli 30%, eikä muukaan Suomi ole kaukana jäljessä.

Ylläolevasta tilastosta näkee selkeästi miten vuokratasot ovat nousseet voimakkaasti kuluttajahintaindeksiä nopeammin. Tämä on nimenomaan oleellista köyhille, joilla suuri osa tuloista menee vuokraan.
Tulisikin luoda uusi indeksi, joka kuvaisi köyhien menorakennetta, ja sitoa pääasiassa köyhille maksetut perusetuudet kyseiseen indeksiin.
Koska ratkaisuja?
Tämä on hyvä kysymys, tietyillä puolueilla tuntuu olevan käsittämätön asennevamma suhteessa kannattamaani perustuloon joka ratkaisi huomattavasti näitä ongelmia. Suomen perustulokokeilun perusteella perustulo ei vähennä saajien motivaatiota työskentelyyn, mutta nostaa merkittävästi onnellisuutta. Joten jäljelle jää kysymys, että miksi emme ottaisi perustuloa käyttöön? Ei kuulosta minusta laisinkaan huonolta asialta, että voisimme vähentää byrokratiaa, ihmiset ovat ihan yhtä motivoituneita työskentelemään kuin nykyisessäkin järjestelmässä, ja ihmisten onnellisuus ja hyvinvointi nousee kun nykyinen loputtomaan paperisotaan perustuva sosiaaliturva ei ole heidän painolastinaan. Samalla voisimme vapauttaa nykyisen byrokratiakoneiston alla työskenteleviä ihmisiä paremmin tuottavaan työhön.
En kuitenkaan realisti näe että perustulo tulee vielä 2020-luvulla käyttöön, sillä niin vahvaa on sen nykyinen vastustus talousoikeiston puolella.
Voin siis nyt vain toivoa että Marinin hallituksen aloittama komitea saisi jotain aikaiseksi. Pelkään kuitenkin pahinta, edellinen yritys järkevöittää sosiaaliturvaa eli SATA-komitea oli täysi floppi. Lisäksi asialla olisi jo nyt hirveä kiire, ja komitean tavoite linjata sosiaaliturvan uudistamista vuoteen 2027 mennessä on hirveän hidas aikataulu. Toivottavasti tästä sotu-uudistuksesta ei tule uutta sote-uudistusta, jota vain hierotaan eikä koskaan saada mitään aikaiseksi.
Kuitenkin, kaikki sympatiani kaikille teille matalapalkkatyötä tekeville ja kaikille muillekin joille toimeentulon saaminen on haasteellista. Ette ole yksin, sillä Suomessa on yli puoli miljoonaa työssäkäyvää köyhää. Siitä huolimatta tiedän että teillä ei ole liikaa ystäviä tällä hetkellä. SATA-komitea näytti että kolmikantaisen päätöksenteon kaikki osapuolet (eli elinkeinoelämän keskusliitto, ay-liike sekä eduskunta) eivät näe minään ongelmana kyykyttää köyhiä. Nykyinen järjestelmä on ihmisarvoa alentava, kyykyttävä, itsetunnon tuhoava ja ylipäätään dystooppinen, ja täysin syyttä. Mikäli vain asia olisi minusta kiinni, olisi sosiaaliturvan mahdollisimman pikainen uudistaminen yksi tärkeimmistä prioriteeteistäni.
Piditkö kirjoituksesta?
Oliko kirjoitus hyvin tehty, ja oliko aihe mielestäsi mielenkiintoinen?
Perustulo tuntuisi meikäläisestäkin itsestäänselvältä ratkaisulta nykyisen työttömyysturvan kannustinloukkuihin. Itse ainakin mieluummin jäisin kotiin makoilemaan tukien varassa kuin lähtisin vessoja siivoamaan, jos siitä jäisi käytännössä käteen vain 2 euroa enemmän tunnilta kuin oloneuvoksena. Eli ketään matalapalkkatyöstä nyt kieltäytyvää en ainakaan itse voi tuomita laiskaksi. Sitäkin suurempi hatunnosto niille, jotka mieluummin näitä töitä tekevät kuin ovat tukien varassa.
Mutta koska perustulo on saanut kauhean mörön maineen tietyissä piireissä, niin ehkä oikeaan suuntaan päästäisiin nostamalla tukien suojaosia. Työttömyysturvan 300 euron suojaosa otettiin käyttöön vuonna 2014. Ehkä olisi aika nostaa sitä esimerkiksi 500 euroon asti, sillä päästäisiin jo paljon parempaan tilanteeseen.
Asumistuki onkin sitten vielä paljon kinkkisempi tapaus myös kannustinloukkujen suhteen. Itse olen välillä kallistunut sen kannalle, että siitä pitäisi päästä mahdollisimman pitkälti eroon. Kun iso osa tuista korvamerkitään riippumaan siitä, miten kalliisti elät, aiheutuu siitä monia vääristymiä. Ehkä olisi fiksumpaa vain nostaa yleistä työttömyyskorvausta suuremmaksi ja ihmiset voisivat sitten itse miettiä, haluavatko käyttää siitä ison osan vuokraan vai johonkin muuhun.
Meillä on kyllä hyvin samansuuntaiset ajatukset. Tuo suojaosuuksien nostaminen tuntuu hyvältä ajatukselta eritoten siltä kannalta, että sille voisi helpommin saada kannatusta yli puoluerajojen mitä perustulosta puhuminen, vaikka molemmat voivat viedä kohti samaa maalia. Samalla lähtökohdalla voisi miettiä että myös tulojen leikkaamisvaikutuksia tukiin voisi lieventää vaikka progressivisesti. Eli että mitä enemmän tienaat tukien päälle, sitä enemmän tulot leikkaavat tukia per tienattu euro. Selitin ehkä vaikeasti, toivottavasti ajatus on ymmärrettävä.
Lilja Tammisella oli myös hyviä ajatuksia asumistukeen liittyen jotka äkikseltään tuntuvat kannatettavilta ihan tuollaisinaan: https://liljat.fi/2017/04/asumistuen-ongelmat-ja-ratkaisu/