Media luo vastakkainasettelua

Lopetin n. vuosi sitten käytännössä Helsingin Sanomien verkkojulkaisun lukemisen, syy oli siinä miten se toisaalta kauhistelee polarisaatiota, sitten toisaalta on itse sitä ruokkimassa.

Vastakkainasettelun ruokkiminen tapahtuu muutamin keinoin, joista yhtenä on tuoda eri ääripäätä edustavien ”tavallisten ihmisten” vastakkaisia näkemyksiä tuodaan ilmi artikkelissa. Henkilö X on päivänpolttavasta kysymyksestä mieltä A, ja henkilö Y on mieltä B. Tällöin asia typistyy artikkelissa vaihtoehdoksi: Kumpi on sinun mielestäsi oikeassa?

Ongelma tässä tietenkin on, että kumpikin näkemys voi olla väärään tietoon perustuvaa, tai muuten vain hyvin vajavainen tai ideologisten lasien läpi katsottu näkemys tapahtumien kulusta. On ongelmallista, jos ”vallan vahtikoirana” itseään pitävä media piiloutuu tietämättömien haastateltaviensa selän taakse, ja julkaisee valistumatonta tietoa sen verukkeella, että kyseessä on reportaasi siitä mitä kansa ajattelee.

Asia menee usein vielä pidemmälle, kun artikkeli saa vastareaktiota somessa. Tällöin media näkee kylvämänsä eripuran kasvavan Twitterissä ja Facebookissa, ja saa kätevästi tehtyä jatkojutun siitä aiheutuneesta somekinastelusta.

Medialta pitää vaatia parempaa. Ihmiset pysyvät tietämättöminä, jos media vain ruokkii tietämättömyyttä. Medialle tämä ei tieten välttämättä ole suurikaan ongelma, sillä ristiriidat myyvät, ja päivä päivältä tuntuu että rahan tekeminen valtaa sen toteuttamista arvoista aina vain enemmän tilaa. Ja jos media ei enää sivistä ihmisiä, vaan lähinnä agitoi, sitä helpompaa heitä on kiihottaa toisiaan vastaan ja myydä lisää kohuotsikoita sen seurauksista.

Syynä kannustimet

Päivittäin julkaistua mediaa vaivaa ylipäätään huonot kannustimet. Klikkien määrällä, sisältöön käytetyllä ajalla ja näytettyjen mainosten määrillä on tietenkin valtavasti merkitystä medialle. Ne ovat varmastikin tärkeimpiä koko median suorituskykyä mittaavista KPI-mittareista (Key Performance Indicator). Ne kannustavat tekemään mahdollisimman vähällä työllä mahdollisimman paljon sisältöä, ja nimenomaan sisältöä jotka herättävät nopeita tunteita kuten ärtymystä ja ns. pöyristymistä, sillä ne tunteet johtavat klikkiin ja mainostulojen kasvuun.

Samanlaiseen mekanismiin perustuvat pitkälti myös sosiaaliset mediat, Twitter, Facebook ja Reddit etunenässä. Ne luovat ja kylvävät ristiriitoja ja eripuraa tavalla, joka ei johda niiden laimenemiseen, vaan kasvuun. Tämä ei ole niissä välttämättä kenenkään tietoinen valinta ollut, mutta ne voivat olla pitkälti käytettyjen tekoäly-algoritmien tuottama lopputulos. Kun algoritmi pyrkii sitouttamaan ja koukuttamaan käyttäjänsä mahdollisimman pahasti, parhaiten toimii sisältö joka kiihottaa henkilöä ns. vastapuolta vastaan.

Media perinteisesti on nähnyt somen uhkana, ja näyttääkin että se on käynyt taistoon ottamalla käyttöön juuri samat somen haitalliset mekanismit myös omassa toiminnassaan. Ja kun sanon haitalliset, tarkoitan että ne ovat haitallisia nimenomaan sivistyksen ja yhteiskunnan kannalta.

Irti koukusta

Itse huomasin miten koukuttavia Reddit ja hs.fi olivat, ja poistin kyseiset alustat omasta puhelimestani. Tämä vapautti itselleni yllävän paljon aikaa vapaa-ajalleni. Lisäksi kaikesta niiden informaatiotulvasta huolimatta, ne eivät kuitenkaan tunnu tuovan merkittävällä tavalla lisää tietämystä tai syvääluotaavaa tietoa mistään aiheesta. Lähinnä pintapuolisia raapaisuja useista aiheista.

Tilasin Suomen Kuvalehden ja Long Playn arkistoineen, ja asensin ne puhelimeeni. Jos tulee tylsä hetki, on paljon antoisampaa lukea Long Playn 50 sivuinen artikkeli vaikka 1950-luvun Yhdysvaltojen poliittisesta historiasta, kuin käyttää sama aika lukemaan Redditistä tai Hesarista jo kymmeneen kertaan nähtyä vastakkainasettelua vasemmiston ja oikeiston välillä.

Lisäksi pidemmistä journalistiseen työhön perustuvista artikkeleista jää usein parempi mieli kun asiaa käsitellään kiihkottomammin, tunne mitä päivämedian ja somen vastakkainasettelun kiihottamisesta ei lähes koskaan jää.