Seuraavanlainen tapahtumakulku on esimerkki kokoomuksen toistuvasta toimintakaavasta:
Kokoomus oppositiossa:
Hallitus velkaantuu holtittomasti! Tämä on täysin sietämätöntä ja vastuutonta! Nyt työllisyystoimia kehiin, ja velkaantuminen kuriin!
Kokoomus vaaleissa:
Nyt on oikea aika lopettaa velaksi eläminen! Tehostetaan hallintoa, karsitaan turhia kuluja, pelastetaan hyvinvointivaltio lapsenlapsillemme! Äänestä meidät talousosaajat valtaan niin me hoidetaan velkaantuminen kuntoon reilulla tavalla ja tehdään talouskasvua 🙂
Kokoomus hallituksessa:
Suuret leikkauksen köyhimpien toimeentuloon ja julkisiin palveluihin. Palkansaajien aseman heikentäminen heikentämällä ammattiyhdistysliikettä. Valtion omistuksien myyminen (esim. sähköverkot, valtion osakeomistukset). Lopuksi kaikki säästötoimet mitätöidään antamalla mittavat veronalennukset suunnaten ne erityisesti hyvätuloisille ja suuryrityksille, jonka seurauksena julkinen velkaantuminen vain jatkuu.
Ja seuraavissa vaaleissa koko homma alkaa alusta. Ylläoleva tapahtumakulku on siis kokoomuskaava: Vaalien alla luvataan lopettaa velkaantuminen, mutta lopulta paitsi leikataan julkista sektoria, niin ennenkaikkea heikennetään julkisen sektorin tuloja niin paljon että velkaantuminen jatkuukin.
Alla oleva animaatio havainnollistaa tätä itseääntoistavaa kierrettä ja sen neljää toistuvaa vaihetta.
Seuraavissa vaaleissa äänestäjät ovat sitten jostain syystä unohtaneet että tämä sama kaava on jatkunut jo pitkään. Vuoden 1987 jälkeen kokoomus on ollut pääministerinä/valtionvarainministerinä yhteensä 30 vuotta:
Kokoomus on 1987 jälkeen ollut pääministeri/valtiovarainministeri 79% ajasta. Se on merkittävästi enemmän kuin mikään muu puolue viimeisen 38v aikana.
Jos kokoomuksen lääkkeillä saataisiin julkinen velkaantuminen loppumaan ja talouskasvua aikaiseksi, miksi meillä ei ole ollut talouskasvua ja miksei velkaantuminen ole loppunut?
Sanotaan se nyt suoraan minkä kokoomuksen toimet jo kertovat: Kokoomuksen perimmäinen tavoite ei ole lopettaa julkista velkaantumista, vaan sen ideologisena ytimenä on pienentää julkista sektoria ja alentaa verotusta. Käytäntöön vietynä tästä seuraa hyvinvointivaltion hidas alasajo. Kokoomuksen toistuvat vaalisloganit velkaantumisen lopettamisesta eivät ole totuudenmukainen kuvaus Kokoomuksen politiikasta.
Hallituksessa Kokoomus kyllä leikkaa julkisia menoja, mutta samaanaikaan sen tekemät veronalennukset vähentävät valtion tuloja niin paljon että velkaantuminen vain jatkuu.
Katastrofin kruunaa veronalennuksien kohdentaminen niin että ne valuvat jo ennestään menestyneiden yritysten suurempiin voittoihin/osinkoihin ja hyvätuloisten osakesäästämiseen. Eli veronalennuksilla ei myöskään ole toivottua talouden kysyntää elvyttävää vaikutusta.
Jos kokoomuslainen talouspolitiikka tuottaisi talouskasvua, niin miksi Suomen talouskasvu on ollut aivan olematonta 2008 jälkeen? Kokoomus on ollut tekemässä kokoomuslaista talouspolitiikkaa yhtäjaksoisesti 2007-2019, ja silti tunnetusti juuri tuo aika oli menetetyn talouskasvun aikakausi, ja se aika jolloin muiden pohjoismaiden talous on jatkanut kasvuaan Suomen polkiessa paikallaan.
Tuona aikana Kokoomus esimerkiksi alensi yhteisöveroa kuusi prosenttiyksikköä, ja toteutti kilpailukykysopimuksen sanoen niiden juurikin tuottavan merkittävää talouskasvua. Mutta missä se talouskasvu siis on ollut?
Toivottavasti Kokoomuksen velkapopulismi ei enää 2027 vaaleissa mene äänestäjille läpi. Kokoomuksen keinoin velkaantuminen ei tule loppumaan, eikä myöskään talouskasvua ole luvassa. Kun teot ja puheet ovat ristiriidassa, katsokaa tekoja ja tuloksia.
ps. En epäile etteikö osa kokoomuslaisista vilpittömästi ajattele puolustavansa hyvinvointivaltiota. Heidän ajattelunsa pohjaa siihen että hyväosaisia ja ennestään menestyviä yrityksiä suosivilla veronalennuksilla talous lähtisi kasvuun. Tämä kuitenkin vaatii taustaoletuksena sen että ”supply side economics” ja trickle down -politiikka toimisivat. Ne eivät kuitenkaan tutkitusti toimi. Heidän kuvitelmansa hyvinvointivaltion pelastamisesta kokoomuslaisella talouspolitiikalla perustuukin siis puutteelliseen ymmärrykseen kansantalouden toiminnasta, ja jossain määrin itsepetokseen.
Lähteet ja lisenssit
- Artikkelikuvassa sekä kuvaajassa ”Valtionvelka/BKT – Kokoomus hallituksissa” käytetyn Petteri Orpon kuvan ottaja Lauri Heikkinen, valtiokonttorin kanslia. Lähde ja lisenssi (CC BY 4.0). Käytettyä Orpon kuvaa on muokattu (rajattu).
- Artikkelin ”Kokoomuskaava” animaation tekijä Jarkko Lauspalo
- Kaavion ”Kokoomus hallituksissa” tekijä Jarkko Lauspalo
- Kaavion ”Valtionvelka/BKT – Kokoomus hallituksissa” tekijä Jarkko Lauspalo, lukujen lähde Valtiovarainministeriö – Tilastoja valtionvelasta, käytetyn Petteri Orpon kuvan ottaja Lauri Heikkinen, valtiokonttorin kanslia. Lähde ja lisenssi (CC BY 4.0). Käytettyä Orpon kuvaa on muokattu (rajattu).
- Kuvaaja ”Bruttokansatuote/asukas” lähde Maailmanpankki (muokattu), lähde ja lisenssi (CC BY 4.0).
Tähän kirjoitukseen tekemiäni animaatioita ja kuvaajia saa jakaa puolestani vapaasti ilman että minun nimeänikään tarvitsee mainita kunhan niissä käytettyjä muiden materiaalien tekijänoikeuksia noudatetaan (huomoioi erityisesti kuvaaja jossa Orpon kuva, jolla oma lisenssi). Kuvaajissa käytetyt fontit, emojit yms. voivat asettaa tekijänoikeusrajoitteita joiden vuoksi en taida voida asettaa mitään näitä teoksia itse täysin public-domain lisenssille, mutta minulla ei ole tekijänoikeusvaateita tämän kirjoituksen kyseisten tekemieni aineistojen suhteen.
Piditkö kirjoituksesta?
Oliko kirjoitus hyvin tehty, ja oliko aihe mielestäsi mielenkiintoinen?
Hyvä kirjoitus!
Kiitos paljon!
Lisätään keskusteluun vielä Kokoomuksen talousosaamiseen finanssi politiikka.
Eräs keskeinen syy 1990 luvun lamaan oli Holkerin hallituksen rahamarkkina politiikka. Markka kiinnitettiin liian vahvana ecuun ja ulkomainen lainanotto, ja muu lainanotto vapautettiin. Tilanne johti ulkomaisen lainan näennäis edullisuuteen ja kotimaisen luotonoton kasvuun kotitalouksissa ja pienyrityksissä. Tämän jälkeen Ahon hallitus turvasi pankkien saatavat pienyritysten ja yksityistalouksien kustannuksella.
Tänään kärsitään talousvaikutuksista joiden taustalla on osallaan keinotekoisesti Ekp.n ylläpitämä negatiivinen tai nollatason korko politiikka. Rahaa pumpattiin markkinoille näkemättä talouden kokonais realiteettia. Halpa raha ja yltäkylläinen lainoitus sekoitti markkinat. Markkina ja yhteiskunta ei enää toiminut tasapainoisena kansantaloutena. Toisin sanoen talousosaaminen muuttui kokonaisuuden talousosaamattomuudeksi. Kokoomuslaista finanssi liberalismia.
Totta, lama-ajan tapahtumat ansaitsisivat perusteellisen ruotimisen myös. Käsittääkseni sielä tehtiin isoja virheitä ensinnäkin ”vahvan markan poliitikan” suhteen, ja myöhemmin ”roskapankkien” kohtelussa missä kansalaisten lainoja myytiin pilkkahinnalla ties minne ajaen monia yritteliäitä kansalaisia velkakurimukseen.
Samaten tosiaan 2008 talouskriisin jälkeen tehty QED-elvytys ainakin itsestäni näytti että keskuspankin elvytys valui lähinnä finanssisektorin ja pörssiyhtiöiden arvostuksen kasvuun ilman haluttua taloutta elvyttävää vaikutusta.
Mutta, itselläni pitäisi tutustua näihin molempiin merkittävästi enemmän että uskaltaisin niitä tarkemmin avata blogissani. Tällä hetkellä tietämykseni noista aiheista on aika ohutta, joten ei kannata ottaa noita näkemyksiäni liian vakavasti.
Mutta siis, kiitos kommentistasi 🙂
Tuloksista riippumatta, olisi mielenkiintoista nähdä sama ”3 kohdan analyysi” demari tai kepu-johtoisten hallitusten toimenpiteistä.
Joo, kieltämättä olisi mielenkiintoista myös analysoida näitä kahta muuta, vaikka ne ovatkin vähän ”heittelevämpiä”: vaikkapa Urpilaisen SDP oli aika erilainen mitä vaikka Marinin SDP. Mutta voisin toki ehkä hahmotella niistäkin jonkinlaisia kirjoituksia, mutta en lupaa mitään.