Verdelehden kirjoitus ”Maailmanparantaminen sukupuolittuu – vihreät sen mukana” nosti esiin huolen Vihreiden sukupuolittumisesta. Se innosti tutkimaan hieman ilmiöön liittyviä lukuja liittyen tuoreeseen 2021 kuntavaaliin. Erityisesti minua kiinnosti näkökulma johon olen muutaman kerran törmännyt, että hukkaako Vihreät potentiaaliaan sillä että miesten on vaikeampi tehdä puolueessa poliittista uraa.
Lyhyen kuntavaalien tuloksen analysoinnin perusteella todellakin näyttää siltä, että Vihreissä on paljon todennäköisempää tulla valituksi naisehdokkaana mitä miesehdokkaana. Ero on paljon suurempi mitä millään toisella puolueella. Vihreiden äänestäjät näyttävät siis äänestävän paljon todennäköisemmin naisehdokkaita mitä miesehdokkaita.
Tarkemmat luvut ja analyysit näet alta.
Aluksi hieman metodeista. Katsoin puolueittain ehdokkaiden määrät sukupuolen mukaan, sekä kunnanvaltuustoihin valittujen määrät. Lopuksi laskin läpimenon todennäköisyydet sukupuolen mukaan. Otin suurennuslasin alle erityisesti Vihreät ja Perussuomalaiset sillä näiden puoleiden valittujen sukupuolijakauma oli rajusti erilainen mitä muiden puolueiden. Laskin kuitenkin myös Kokoomuksen, Keskustan, SDP:n ja Vasemmistoliiton vastaavat luvut vertailun vuoksi. Lähteinä luvuille on Tilastokeskus ja Ylen vaalitulospalvelu. Löydät laskujen perusteena olevat luvut ja kaavat täältä.
En valitettavasti voinut laskea kuin naisten ja miesten osuuden, sillä kumpikaan Tilastokeskus tai Yle eivät tilastoineen muunsukupuolisia luvuissaan. Olisin kyllä ollut erinomaisen kiinnostunut myös tästä tiedosta.
Sitten itse lukuihin. Katsotaan ensin ehdokasasettelua.
Kunnallisvaaliehdokkaat
| Puolue | Ehdokkaista naisia | Ehdokkaista miehiä |
| Vihreät | 60% | 40% |
| PS | 22% | 78% |
| Keskusta | 42% | 58% |
| Kokoomus | 38% | 62% |
| SDP | 44% | 56% |
| Vasemmistol. | 43% | 57% |
| Kaikki puolueet | 40% | 60% |
Taulukosta nähdään että Vihreiden ehdokasasettelu oli suhteellisen tasainen, 60/40. Perussuomalaisten taas hyvin epätasainen, 22/78. Näyttäisikin että Perussuomalaisilla on selkeä ykköspaikka ehdokasasettelun sukupuolittumisessa. Uskon kyllä että puolueella on äijäimagonsa ja -agendansa vuoksi hyvin vaikea hankkia naisehdokkaita, ja tämä ei ole uutta tietoa tai yllättävää sillä sen käsittely on mediassa normaalia.
Otetaan seuraavaksi tarkasteluun läpi menneet, eli kunnanvaltuustoihin valitut.
Kunnanvaltuustoon valitut
| Puolue | Valituista naisia | Valituista miehiä | Ero ehdokasmääriin, prosenttiyksikköä |
| Vihreät | 74% | 26% | +14% |
| PS | 21% | 79% | -1% |
| Keskusta | 39% | 61% | -3% |
| Kokoomus | 37% | 63% | -1% |
| SDP | 49% | 51% | +5% |
| Vasemmistol. | 48% | 52% | +5% |
| Kaikki puolueet | 40% | 60% | 0% |
Mielestäni mielenkiintoisin tiedonjyvä tulee juuri tästä että Vihreät erottuvat selkeästi sen suhteen, että Vihreillä naisten läpimenon todennäköisyys oli huomattavasti miehiä suurempi. Naisten osuus Vihreiden ehdokkaissa oli 60%, mutta valituissa 74%. Perussuomalaisissa tuo ero ehdokkaiden ja valittujen suhteen oli lähes olematon (22% vs 21%). Tämä kertoo että vaikka Perussuomalaiset ovat huonoja hankkimaan naisehdokkaita, ei heillä ole merkittävää vinoumaa sen suhteen etteikö naisehdokkaita äänestettäisi valtuustoon sikäli kuin heitä on. Vihreillä sen sijaan näyttää olevan erittäin suuri vinouma sen suhteen, että naisehdokkaita äänestetään paljon enemmän kuin miesehdokkaita.
Katsotaan asiaa seuraavaksi siltä kannalta, että kuinka todennäköisesti minkäkin sukupuolen ehdokas tuli valituksi.
Valituksi tulemisen todennäköisyys
| Puolue | Naisehdokas | Miesehdokas | Suhteellinen ero | |
| Vihreät | 19% | 10% | 89% naisten eduksi | |
| PS | 22% | 23% | 3% miesten eduksi | |
| Keskusta | 33% | 37% | 10% miesten eduksi | |
| Kokoomus | 25% | 26% | 6% miesten eduksi | |
| SDP | 29% | 23% | 24% naisten eduksi | |
| Vasemmistol. | 19% | 15% | 24% naisten eduksi | |
| Kaikki puolueet | 25% | 25% | 1% naisten eduksi |
Tämä tarkoittaa että tilastollisesti jos olit vihreä naisehdokas, sinut valittiin lähes kaksinkertaisella todennäköisyydellä kunnanvaltuustoon verrattuna siihen mitä jos olit vihreä miesehdokas. Karkeasti sanottuna yksi viidestä Vihreiden naisehdokkaasta valittiin kunnanvaltuustoon, mutta vain yksi kymmenestä miesehdokkaasta. Sukupuolten välinen ero todennäköisyydessä oli Vihreillä +89% naisten eduksi. Yhdistelmällä mies ja Vihreä liitto oli selvästi heikoin valituksi tulemisen todennäköisyyden ollessa 10%, seuraavaksi pienin todennäköisyys oli yhdistelmällä mies ja Vasemmistoliitto jolla silläkin läpimenon todennäköisyys oli puolta suurempi verrattuna Vihreisiin.
Myös muilla puolueilla luonnollisesti oli myös pieniä heittoja sukupuolten välillä, mutta lähellekään mitään näin räikeää ei millään toisella puolueilla ollut. Esimerkiksi ehdokasasettelun epätasapainosta kärsivien Perussuomalaisten vastaava sukupuoleen perustuva vinouma valituksi tulemisen todennäköisyydessä oli hyvin pieni, vain 3% miesten eduksi.
Jos verrataan Vasemmistoliittoon joka myös on tunnettu feminismi/yhdenvertaisuusagendoistaan kuten Vihreätkin, on ero merkittävä. Vasemmistoliitolla oli ihan merkittävä 24% vinouma valituksi tulemisen todennäköisyydessä naisten eduksi, mutta siltikään se ei näytä oikein miltään verrattuna Vihreiden 89% lukemaan. Tämä herättääkin kysymään, mistä näin suuret erot Vihreissä oikein johtuvat? Minä en valitettavasti osaa sanoa.
Olen suoraan sanottuna hieman ällikällä lyöty näiden erojen suuruudesta enkä tiedä miten niitä kommentoisi, joten tyydyn toistaiseksi vain sulattelemaan niitä. En osannut odottaa että erot sukupuolten välillä olisivat Vihreissä näin suuria. Vihreiden täytyisi varmastikin käydä vakavaa keskustelua siitä, onko näin vahva sukupuolittuminen ongelma, ja jos on niin mitä asialle voitaisiin tehdä. Ainakin jos Vihreät haluaa nousta ison puolueen asemaan, täytyy puolueen osata puhutella myös miesäänestäjiä, sekä pystyä nostamaan esiin puolueen parhaat kyvyt puolueen sisällä sukupuolesta riippumatta.
Huomio luvuista
Tässä kirjoituksessa esitetyt luvut on pyöristettyjä. Laskenta on kuitenkin tehty käyttäen tarkkoja arvoja. Laskentatavat ja niiden lähteet löydät täällä olevasta Google Sheets taulukosta. Disclaimer: En ole tilastotieteilijä. Mikäli löydät laskuista tai logiikastani aukkoja, laitathan kommenttia alla olevalla lomakkella, niin korjaan kirjoitusta parhaani mukaan.
Piditkö kirjoituksesta?
Oliko kirjoitus hyvin tehty, ja oliko aihe mielestäsi mielenkiintoinen?
Kuuntelen juuri tässä podcastia jossa asiaa käsitellään, ja ainakin alun perusteella todella antoisa tästä sukupuolittumisen näkökulmasta: Uusvihreät | Jakso 9 : Miehet Vihreissä
No jos vihermiehen mallit ovat Haavisto, Niinistö ja Aalto, niin eipä paljoa innosta. No, Ode nyt vaikuttaa tolkun mieheltä vaikka mielipiteet on kyllä useimmiten kovin puoluetoimistolle kelpaavia. Mutta jos vielä joutuu värkkäämään Ohisalon, Sinnemäen, Hassin ja Karin kanssa – muista omaa erinomaisuuttaan ähkyvistä akoista nyt puhumattakaan – niin menee viimeinenkin into.
Minulle oli pettymys, kun Antero Vartia päätti jättää politiikan vain yhden eduskuntakauden jälkeen. Hän olisi mielestäni sellainen politiikko, jollaisia vihreät kaipaisivat enemmän. Syyksi Vartia ilmoitti keskittymisen Compensate-säätiön kehittämiseen ja sen avulla ilmastonmuutoksen vastustamisen. Silti mieleeni jäi epäilys, että olisiko Vartian markkinoiden toimintaan uskova ajattelu kohdannut sellaista vastarintaa vihreiden keskuudessa, että sekin olisi vaikuttanut päätökseen.
Kenties miesehdokkaiden vähäisyys sekä heikohko menestys vihreissä voisi johtua siitä, että miehet uskovat keskimääräistä useammin markkinatalouden toimintaan kuin naiset. Ja sitten vihreiden siirryttyä talousajattelussa enemmän vasemmalle, ei miesehdokkaille ole puolueen sisällä samalla tavalla tilaa.
Toisaalta monet vihreiden äänestäjät ovat huolissaan sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja moni saattaa tarkoituksella etsimällä etsiä naisehdokkaan äänestettäväksi, koska näin he voivat mielestään korjata koko eduskunnan/kunnanvaltuuston sukupuolijakaumaa.