Oikaisupyyntö Ylen artikkeliin ”Grafiikka kertoo, että opintotuki on pian suurempi kuin koskaan”

Lähetin Ylelle oikaisupyynnön heidän tänään julkaisemaansa artikkeliin Grafiikka kertoo, että opintotuki on pian suurempi kuin koskaan. Koko artikkeli perustuu väärinkäsitykseen termistä opintotuki. Arkikielessä opintotuki tarkoittaa yleensä pelkkää opintorahaa, ei siis sisältäen lainaa. Viranomaiskielellä opintotuki tarkoittaa opintorahaa, mahdollista asumislisää ja opintolainan valtiontakausta. Paino sanalla valtiontakaus.

Selitän tässä termit.

• Opintoraha = Sosiaalietuus, n. 280€ / kk
• Asumislisä = Sosiaalietuus (vain harvoille, sillä useimmat ovat oikeutettuja yleiseen asumistukeen)
• Opintolainan valtiontakaus = Valtion takaus lainalle. Mahdollistaa opiskelijan ottaman lainan pankista ilman omia vakuuksia, ja lainan opiskelija siis lähes aina maksaa takaisin pankille korkojen kera (tällä hetkellä tyypillisesti n. 4-5% korolla). Eli valtio antaa takauksen pankille, jolloin jos opiskelija ei kykene maksamaan lainaansa pois ehtojen mukaisesti, laina jää valtion maksettavaksi. Vain muutama prosentti opintolainan saajista joutuu tälläiseen tilanteeseen missä opiskelijan ottamaa lainaa jääkin valtion maksettavaksi.

Ylen artikkelin sisältö ei vastaa arkikielistä eikä viranomaiskielistä tulkintaa opintotuesta.

Tämä sillä opintotuki ei siis ole opintoraha + opintolaina vaikka Ylen artikkelissa näin väitetäänkin. Laina on lainaa, laina ei ole tukea, vaan pelkästään takaus on osa opintotukea. Tämä sekaannus tekee mielestäni suuresta osasta artikkelia (erityisesti otsikko ja grafiikka) vähintään harhaanjohtavan, enkä sanoisi että olisi väärin sanoa että jopa valheellisen. Laina siis ei ole tukea.

Tarkemmat perustelut alta, jossa Ylelle lähettämäni oikaisupyyntöni sisältö kokonaisuutenaan.

Tämä on oikasupyyntö artikkeliin: ”Grafiikka kertoo, että opintotuki on pian suurempi kuin koskaan” https://yle.fi/a/74-20052347

Missä juttu on julkaistu: Se on julkaistu ainakin Ylen verkkosivuilla, yle.fi etusivulla 28.09.2023.

Mihin haen oikaisua: Haen oikaisua artikkelin otsikkoon ”Grafiikka kertoo, että opintotuki on pian suurempi kuin koskaan”, sen grafiikkaan ”Näin paljon opiskelija on saanut opintorahaa ja -lainaa kuukaudessa eri vuosikymmeninä (Opintotuki näytetään tässä vuoden 2023 rahassa)”, sekä vähintäänkin seuraaviin kohtiin artikkelissa:

* Jos kuitenkin katsoo varsinaista opintotukea – eli opiskelijoille maksettavaa opintorahaa ja valtion takaamaa opintolainaa – voi yllättyä.

* Hallituksen kaavailujen mukaan ensi vuonna opiskelija voi saada opintotukea 1129 euroa kuukaudessa. Siitä olisi lainaa 850 euroa, mikä tekisi lainan osuudeksi opintotuesta 75 prosenttia.

Termin väärinymmärtämisen johdosta tosin koko sisältö voi kaivata radikaalia uudelenkirjoittamista ja näkökulmaa.

Perustelut: Otsikossa, grafiikan saatetekstissä sekä artikkelin sisällössä on sekoitettu opintotuen termin sisältö. Kelan määritelmän mukaisesti opintotukeen kuuluvat opintoraha sekä sen mahdolliset lisät, opintolainan valtiontakaus sekä asumislisä: https://www.kela.fi/opintotuki

Juttu on kuitenkin kirjoitettu tavalla joka ymmärtää opintotuen sisältävän opintorahan sekä opintolainan. Tämä on kuitenkin virheellinen tulkinta, sillä opintolainan valtiontakaus ei ole sama asia kuin opintolaina. Jokainen ymmärtää että on radikaalisti eri asia annatko henkilölle rahaa, lainaa vaiko vain takausta lainalle. Opiskelija hyötyy kyllä valtiontakauksesta, ja parhaimmillaan mahdollistaa lainan saamisen, mutta siitä huolimatta valtiontakauksen arvo ei ole 1:1 sama kuin itse opintolainan arvo, eikä laina ole vertailukelpoinen asia suoraan saatuun tukeen verrattuna jota ei tarvitse maksaa korkoineen takaisin.

Valtiontakauksen arvoa voisi hahmotella laskemalla paljonko valtiolle tulee lainojen takaamisesta maksettavaksi lainoja joihin lainan ottajat ovat maksukyvyttömiä, ja jakamalla tuon summan kaikkien opintolainan saajien kesken. Täällä olevien lukujen perusteella opintovelallisia oli 2012 n. 300 000 ja valtio joutui maksamaan takaajan roolissa n. 5 000 opiskelijan rästejä. Eli n. 2% velallisista jäävät valtion takaajan roolissa maksettavaksi. Tästä voidaan myös päätellä että takauksen arvo on radikaalisti pienempi kuin itse lainan arvo. Luvut ovat vanhoja mutta antavat jotain mittakaavaa, ja varmasti Ylellä on resurssit selvittää myös uudemmat luvut.

Täten kokonaisuutena myös otsikko on virheellinen, sillä ei ole toteen näytettyä että noussut valtiontakauksen arvo olisi suurempi kuin opintorahojen leikkaukset eritoten vuoden 2016 jälkeen. Eli jutussa ei ole toteennäytetty että opintotuki on pian suurempi kuin koskaan, jollaiseen tulkintaan otsikko viittaa.

Myöskään grafiikan viittaus että se esittää opintukea ei pidä paikkaansa, edelleen koska lainan takaus ei ole sama asia kuin koko laina. Siinä pitäisi ensin laskea opintolainan takauksen realistinen arvo, ja lisätä se opintorahan päälle, eikä laskea koko maksimi opintolainaa mukaan. Nyt grafiikasta saa käsityksen että opintoraha eli suora tuki on samanarvoista kuin saatu lainan takaus (joka siis edelleen on eri asia kuin itse laina).

Sama asia mainitsemieni sisältökohtien kohdalla, sillä opintotuki ei ole sama asia kuin opintoraha + opintolaina, sillä opintolaina on eri asia kuin opintolainan valtiontakaus.

Loppukaneetti: Jos oletettaisiin että mahdollisuus saada lainaa on samanarvoista kuin saadut tulot, moni keskustelu ja tilasto muuttuisi kovin toisenlaiseksi. Pitäisikö esimerkiksi ensiasunnon ostajan valtion takaama asuntolaina myös laskea kokonaisuutena henkilön saamaksi henkilökohtaiseksi tueksi valtiolta? Näin ei toimita ensiasuntojen kohdalla, eikä pidä toimia opiskelijoiden tukienaan kohdalla. Opintolainan valtiontakauksella on jokin arvo, mutta se on radikaalisti eri asia (pienempi) kuin itse laina ja sen määrä.

Loppusanat: Toivon asiassa pikaista ja näkyvää oikaisua, sillä tämä käsittelee päivänpoliittisesti erittäin kiisteltyä aihetta. Väärän kuvan antava näkyvällä paikalla julkaistu artikkeli on kiertänyt tänään aktiivisesti sosiaalisessakin mediassa, ja on kääntämässä yleistä mielipidettä esim. opiskelijoiden protestia vastaan. Mikä on harmillista, sillä artikkeli perustuu väärinkäsitykseen kuten oikaisupyynnössäni olen perustellut.

Ystävällisin terveisin,
Jarkko jne.