Pörssisähköahdistusta

Eilen sähkön hinta nousi ennätyskorkeaksi, jopa 2€/kWh. Asia sai mielestäni aikaan sosiaalisessa mediassa ja perinteisessäkin mediassa ylilyöntejä. Yhdessä WhatsApp ryhmässä jossa olen kysyttiin sähkönhintaan liittyen että tulemmeko näkemään ennätysmäärän konkursseja tämän talven seurauksena.

Konkurssien määrästä en osaa sanoa, mutta sähkö on kuitenkin Suomessa euroopan toiseksi halvinta, joten isossa kuvassa en osaa pitää sähkön hintaa erityisen korkeana. Vaikka tietysti osittaisella irtautumisella Venäjän energiasta on toki vaikutuksensa myös sähkön hintaan.

Mutta tuo ja monet muut kommentit laittoivat miettimään, että pörssisähkö näyttää kyllä herättävän paljon tunteita.

Iltalehti ja auton 50kW moottorinlämmitin

Iltalehti uutisoi pariskunnasta joka piti auton yön käynnissä koska pörssisähkön hinta oli niin korkea, artikkelissa sanottiin alunperin jopa seuraavasti:

Heidin puoliso teki erikoisen ratkaisun työautonsa kanssa. Aamulla täytyi päästä liikkeelle kireistä pakkasista huolimatta, mutta roikassa auton lämmittäminen olisi maksanut lähes 10 euroa tunnilta. Jotta akku toimisi ja diesel ei jäätyisi, auto kehräsi koko yön käynnissä.”

Iltalehti – Heidin puolison auto oli yön käynnissä, ettei roikkaa tarvittaisi – Näin omakotitaloissa säästetään

Väite roikassa lämmittämisestä on aivan posketon ja vailla todellisuuspohjaa. Vaikka sähkö maksaisikin 2€/kWh kuten se huippuaikoina maksoi, siltikin jotta lämmitys maksaisi 10€ tunti vaatisi se että moottorilämmitin käyttäisi 5kW tehoa. Oikeasti moottorin lohkolämmittimen teho on tyypillisesti 0,5kW. Sanoisi että 1kW on aivan maksimi henkilöautoissa.

Lisäksi artikkelissa sanottiin että auto pidettiin käynnissä nimenomaan yöllä. Pörssisähkön hinta on öisin merkittävästi alempi, ja edellisenä yönä se tosiaan oli n. 20cnt/kWh tasoa. Jotta tälläisellä hinnalla lämmitys veisi 10€/tunti, vaatisi se 50kW tehoisen lämmittimen käyttöä! Tuolla teholla lämmittäisi useammankin sähkölämmitteisen omakotitalon.

Jos autossa oli hyvin tehokas 1kW lohkolämmitin, ja sähkön hinta oli yöllä 0,2€/kWh plus siirtomaksu 0,1€/kWh, tällöin hintaa auton roikkalämmitykselle olisi tullut 0,3€/tunti. Vertailun vuoksi normaali auto vie tyhjäkäynnillä puoli litraa tunnissa polttoainetta, eli dieselillä hinnaksi olisi tullut jotain 0,8€/tunti. Eli siis moninverroin verrattuna roikkalämmitykseen.

Toki henkilöllä saattoi olla päteviä syitä pitää auto käynnissä, vaikkapa huonokuntoinen akku joka pakkasella ei jaksa roikkalämmityksestä huolimatta käynnistää autoa. Tai jos oikeasti oli niin kylmä että oli pelkona että polttoainesuodatin tukkeutuu hiutaloituvasta dieselistä. Mutta sähkön hinta ei kuitenkaan ollut järkevä syy.

Väite roikkalämmityksen hinnasta oli siis aivan posketon. Tein asiasta korjauspyynnön ja Iltalehti poistikin väärän laskelman artikkelistaan.

Samassa artikkelissa myös kerrotaan kuinka pariskunta latasi tietokoneen akut ja varavirtalähteet edellisenä päivänä edullisemmilla hinnoilla. Tietokoneen laturi vie tehoa maksimissaan 65w, ja tunnin lataamiselle tulisi tällöin 2€ sähkönhinnoillakin hintaa n. 10cnt. En tuomitse, mutta en hirveän järkevänä säästökeinonakaan osaa tuota pitää.

Ilta kynttilänvalossa?

Ylen artikkelissa kerrottiin myös kuinka henkilö korkean sähkön hinnan vuoksi yrittää pärjätä kynttilöiden valossa. Tämä voi toki olla ihan kivaa retkeilyyn verrattavaa tunnelmointia, eikä siinä ole mitään pahaa. Kuitenkin, varteenotettavana säästövinkkinä kynttilänvaloa ei oikein voi pitää siten kuten se artikkelissa on kehystetty.

Normaali led-hehkulamppu on teholtaan 5-15w. Jos siis lampun teho on 10 wattia, vie valon päällä pitäminen 2€/kWh sähkönhinnalla 0,02€/tunti, eli kaksi senttiä tunnissa. Kynttilöiden polttaminen maksaa siis enemmän kuin sähkövalaistus vaikka sähkön hinta olisikin ennätyskorkealla.

Tuntuukin että ihmisillä on aika vääristyneitä kuvia eri asioiden sähkönkulutuksesta.

Pörssisähkö ei taida sopia kaikille

Pörssisähkö tulee hintapiikeistä huolimatta useille halvemmaksi kuin kiinteähintainen sopimus, vaikka kulutusta ei mitenkään erityisemmin ajoita. Oman pörssisähköni toteutunut keskihinta 2023 oli 6,7cnt/kWh vaikka en mitenkään edes seuraa sähkön hintoja tai täten ajoita kulutustani mitenkään. Käytän sähköä silloin kun sitä tarvitsen.

Itselleni siis pörssisähkö on ollut edullisempi, sillä viime vuoden aikana kiinteähintaiset sopimukset ovat vaihdelleet 10-30cnt hintavälillä. Toki asun kaukolämmitetyssä kerrostaloasunnossa, että sikäli oma kulutus on hyvin tasaista ympäri vuoden, joten olenkin ihanteellista pörssisähkön kohderyhmää.

Asia saattaa olla eri joillakin omakotitaloaan sähkölämmittävillä ja sähkösaunojilla, sillä he käyttävät paljon sähköstään silloin kun se on kalleinta. Tällöin saatavilla on kuitenkin myös kiinteähintaisia sähkösopimuksia, alkaen ihan 10cnt/Kwh. En siis ihan ymmärrä tätä kaikkea valitusta pörssisähkön huonoudesta ja vaatimuksia valtion väliintulolle.

Ymmärrän että jotkut ihmistyypit ovat sellaisia että he pyrkivät ylioptimoimaan kaikkea, ja pörssisähkö tarjoaa luonnollisen väylän tälläiseen. Tällöin suosittelisin kiinteähintaista sopimusta jos mieli fiksaantuu epäterveellisen paljon sähkön hintaan ja kulutuksen optimoimiseen.

En siis ihan kritiikittä kannata joidenkin henkilöiden ehdotuksia muuttaa kaikkien sähkösopimukset pörssisähkömalliin. Kiinteähintaiset sähkösopimukset sopivat joillekin paremmin.

Kiinteähintainen sopimus on kuin vakuutus

Itse näen kiinteähintaiset sähkösopimukset käytännössä vakuutuksina hinnan muutoksille. Vähän kuin asuntolainalle voi ottaa lisähinnasta korkokaton, jolloin pankki ottaa maksua vastaan riskin asiakkaan puolesta siitä että korkotaso nousee korkeaksi. Samalla tavalla sähkön hinnan voi vakuuttaa lisämaksusta ottamalla kiinteähintaisen sopimuksen.

Mutta kuten vakuutuksissa yleensäkin, asuntolainan korkokatto ja sähkön kiinteähintainen sopimus molemmat ovat yleensä huonoja sijoituskohteita jos riskin sen sijaan voi kantaa itse. Pankki ja sähköyhtiö kyllä hinnoittelevat riskin katteen kera, ja todennäköisesti päädyt maksamaan lopulta enemmän mitä vakuutuksen tarjoamasta suojauksesta hyödyt.

Ylipäätään vakuuttaa kannattaa sellaiset riskin joiden toteutuminen laittaa sinut kohtuuttomaan tilanteeseen. Sähkölämmitteinen omakotitalo voi hyvinkin olla tälläinen riski sähkön hinnan osalta.

Voitolle vakuutuksista toki voi jäädä, jos tietää yksityiskohdat paremmin mitä vakuutuksen antaja. Jos tietää että naapurissa asuu pyromaani, kannattaa ehdottomasti ottaa palovakuutus kaikelle mahdolliselle. Tai jos tietää että oma oma sähkönkulutus ajoittuu erittäin suuresti aikoihin jolloin pörssisähkön hinta on korkealla. Tällöin kannattaakin ottaa se kiinteähintainen sähkösopimus, ja onkin hyvä että saatavilla on sekä pörssisähkö- että kiinteähintaisia sopimuksia.

Piditkö kirjoituksesta?

Oliko kirjoitus hyvin tehty, ja oliko aihe mielestäsi mielenkiintoinen?

  

2 kommenttia artikkeliin ”Pörssisähköahdistusta”

  1. Taas erinomainen kirjoitus, jossa toit hyvin esiin pörssisähkön hyviä puolia ja tosiaan jos pörssisähkö ei jollekulle sovi, ainahan voi tehdä kiinteähintaisen sopimuksen. Ainoa seikka, joka voisi jotenkin perustella pörssisähköön puuttumista julkisen vallan puolesta, olisi jos sähköntuottajat ryhtyvät manipuloimaan markkinoita. Sähköntuotannossa voisi tulla ongelmia tämän manipuloinnin osalta, jos yksittäiset tuottajat saavat liian merkittävän osuuden markkinoista. Tällöin hallitseva tuottaja voisi tarkoituksella ajoittaa esimerkiksi isojen sähkövoimaloiden huoltoja ajankohtiin, jolloin huoltokatko aiheuttaa valtavan hintapiikin. Eli tällä tavalla tuottaja voisi manipuloida hintoja ja nostaa pörssisähkön hintaa keinotekoisen korkeaksi.

    Onneksi riski tällaiselle hintojen manipuloinnille on Suomessa melko pieni. Tämä johtuu siitä, että sähköntuottajia on pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla melko paljon, eikä kenelläkään ole selvää ylivoimaa. Kolme suurinta pohjoismaissa ovat Vattenfall, Statkraft ja Fortum. Kullakin näistä on käsittääkseni noin 10 – 15% markkinaosuus. Tätä kannattaa kuitenkin seurata tarkkaan esimerkiksi Energiavirastossa, jotta varmistetaan aito kilpailu. Jos alkaisi näyttää siltä, että isot toimijat kuten Fortum ajoittavat huoltonsa juurikin kovan sähkönkysynnän aikoihin, niin tällöin Energiaviraston olisi syytä puuttua peliin.

    Kirjoittelin muuten itsekin pörssisähköstä ja korkeista sähkön hinnoista: https://politiikkaajarjella.blogspot.com/2022/08/pitaisiko-kansalaisia-auttaa-selviamaan.html

    Vastaa
    • Tosi mukava kuulla että pidit kirjoituksesta, itsestä tuntui vähän että tämä meni liikaa matematiikkaan ja lukujen heittelyyn luettavuuden kustannuksella. Joten hyvä kuulla että viesti välittyi.

      Olen ehkä samaa mieltä hintamanipuloinnista, oletan että tuotantolaitoksia ei pidetä kiinni hinnan pumppaamiseksi.

      Mutta se mitä olen alkanut miettiä on se, että onko nykymallissa riittäviä kannustimia tehdä tasoittavaa säätövoimaa. Jotain taitaa olla pielessä, kun toistuvasti on tilanteita jolloin on merkittävästi halvempaa tehdä itse sähköä vaikka pienellä diesel-generaattorilla kuin ostaa sitä markkinoilta. Markkinatoimijoilla pitäisi olla kyky tehdä sitä paljon tehokkaammin ja halvemmin kuin yksityisellä joka vain nykäisee 500€ aggrekaatin käyntiin.

      Joten kysymys jää, miksi markkinat eivät sitä tee? Onko kyse siitä että tälläiset investoinnit eivät yksinkertaisesti kannata sillä ne laskevat niin paljon sähkön huippuhintoja että säätövoimalan tuotot kannibalisoivat muiden voimaloiden tuotot? Tälläiseen ei valvonta tai sääntelykään taida auttaa, ketään tuskin voidaan pakottaa investoimaan lisätuotantoon jotka olisivat tappiollisia.

      Eli, onko sähkömarkkinoilla rakenteellinen kannustinongelma olla puuttumatta sähkön korkeisiin huippuhintoihin? Rakenteellisella ongelmalla viittaan siihen, että sähkömarkkinalla tunnin kaiken sähkön hinta on sama kuin kyseisen tunnin huutokaupan korkeimman toteutuneen kaupan hinta. Tälle on varmasti järkevät perusteet ehkä perussähkön tuottajien kannustimien kannalta(?), mutta ehkä on ongelma säätövoimaan investoimisen kannustimien suhteen.

      Sama asiaa taidetaan sanoa nyt monilla eri suilla kun puhutaan kapasiteettimarkkinoiden tarpeellisuudesta. Mutta itse en ole hirveästi tuota keskustelua seurannut, pohtinut lähinnä maallikkona vierestä omiani, joten en ole vielä kehdannut tästä blogikirjoitusta tehdä sillä se vaatisi hieman enemmän perehtymistä.

      Vastaa

Jätä kommentti